Pyöreä kukkamaljakkolöytö

Tein mökkipaikkakunnan romukaupasta kivan löydön muutamalla eurolla. Vaikka juuri tuonne kaupunkikotiin ostinkin tällaisen vastaavanlaisen pyöreän Riviera Maisonin maljakon, niin pitihän tämäkin silti kotiuttaa mökille. Siellä ei tartte olla mitään hienoja Riviera Maisoneita, vaan nimenomaan tällaisia kivoja edullisia ja elämää nähneitä löytöjä. Mahtaakohan tuo muuten ollut joskus kalojen malja? Voin oikein mielessäni nähdä kun kultakalat ovat uiskennelleet tuossa ja joku pikkutyttö on ripotellut sinne hieman syötävää niille.

Maljakkoon päätyi nyt mökin oman pihan liljoja. Kesällä onkin kiva kerätä oman pihan kukkia illahduttamaan myös sisätiloille. Kaikkia ei raski leikellä, mutta muutaman oksan voi aina jostain nappaista. 

Tunnelmavaloja

Nyt kun tuo Halloween meni, niin saa vihdoin jo ruveta fiilistelemään tulevaa joulua ja laittelemaan joulujuttuja. Jee! Nämä jouluvalotkin, siis öhöm nuo tunnelmavalot ovat palaneet meillä ulkosalla jo viikon verran. Yleensä olen meidän kulmakunnan ensimmäinen, kun virittelen nuo, mutta onneksi aika nopsaan moni sitten seuraa mukana. Vähän aina hävettää laittaa ne niin aikaisin, mutta tuovathan nuo niin kivasti tunnelmaa pimeään ja ankeaan syksyyn. Nuo callunatkin näyttävät niin paljon paremmilta, kun saavat vähän valoja kylkeensä.

Meidän kurpitsat jäivät sitten kokonaan kaivertamatta Halloweenia varten, vaikka siihen tarkoitukseen ne juuri ostin. Saavat nyt nököttää tuollaisina tuossa oven pielessä, kunnes homehtuvat tai kyllästyn niihin. Kumpikohan tulee ensin? Tai sitten ne vaan jäätyvät  tuohon ja löydän ne keväällä outoina kasoina sulaneen lumen alta. Hih, veikkaan tätä viimeistä vaihtoehtoa.

Vielä olisi muutama tunnelmavalo laittamatta, mutta ehtiihän tässä onneksi vielä. Vitsit mikä urakka noiden johtojen selvittämisessä muuten aina on. Vaikka kuinka mukamas laitan ne siististi pussiin ja säilöön, niin sellaiset sotkuiset myttykasat sieltä sitten aina löytyvät seuraavana vuonna kun kaivelet niitä esille ja hermot meinaa mennä niiden selvittämisen kanssa. Lisäksi viime vuosina nuo jouluvalot ovat jotenkin olleet tosi huonalaatuisia, vaikka en mitään halpiksia ole ostanutkaan. Palaisivat kyllä varmaan muuten vielä pitkäänkin, mutta joko niissä on hajonnut se "mokkulahässäkkä" tai sitten se johto on mennyt katki, joka tulee siihen "mokkulaan".  Eivät vaan tunnut kestävän koskaan luvattua aikaa. Meilläkin noita valoja on sen verran paljon, että ei joka vuosi viitsisi ostaa uusia valoja. Pitäisköhän yrittää jotain teippivahvistusta niiden juuren vahvikkeeksi? Olettekos te törmänneet tuohon ongelmaan?

Pitäisköhän muuten tunnustaa, että soitin jo parisen viikkoa sitten autossa Michael Bubleen joululevyä ja fiilistelin kun ajoin vähän pidempää matkaa. Oih, se on niin hyvä. Muistui mieleen viime joulu ja glögit pipareineen. Kyllähän sitä on kohta jo ruvettava pipareita leipomaankin. Lapset jo kovasti eilen kyselivät, että eikö äiti voitais leipoa jo joulupipareita :)

Kurpitsoja

 

Meidän ulko-oven pieltä on koristanut jo jokunen viikko nämä pirtsakat kurpitsat. Ensin ilmaantui tuo isompi ja sitten pikkuinen kaveri viereen. Ajattelin kaivertaa nämä Halloweeniksi, mutta en ole vielä päässyt siihen urakkaan. Mahtaakohan siitä edes tulla mitään, kun en ole koskaan sitä kokeillut. Monta kertaa olen sitä kaavaillut, mutta eipä ole tullut tehtyä. Nyt olen sentään päässyt tähän pisteen asti, että on ainakin kurpitsat hommattu. Kertokaas te viisaammat, että miten te olette tuon tehneet? Oletteko muuten hyötykäyttäneet tuon kurpitsan sisällön? Voiskohan siitä tehdä pumpkin pien? Pitääkö se sisältö keittää kenties ensin vaiko ihan tuoreeltaan? Täytynee varmaan vähän googlata asiaa tarkemmin. Olisi nimittäin kiva käyttää tuo sisältökin hyväksi.

Tehtiin lasten kanssa jo perinteinen sammaleen ja kuusenoksien hakureissukin. Samalla kertaa tarttui mukaan tämä pieni kuusi joulua ajatellen. Istutettiin se sitten ulkosalle odottamaan. Kohtahan se joulu kuitenkin on. Purkkiin pääsi kuusen seuraksi nämä pikkutontut, jotka ovat pysyneet matkassa vuosikausia ;)

Pitäisköhän sitä ryhdistäytyä ja ruveta jo pikkuhiljaa kaiverrushommiin. Tekisi vähän mieli järjestää Halloween pirskeetkin ja koristella kämppä kaikilla pelottavilla jutuilla, mutta saas nähdä jaksaakos sitä ruveta siihen hommaan. Vähän kyllä sormet syyhyäisi :) 

Betoniorava

Meikäläinen ei näköjään voi edes Biltemassa käydä ilman, että sieltäkin tarttuu mukaan jotain sisustuskrääsää. Betonioravahan sieltä sitten löysi tiensä meille. Eipä ole ainakaan hinnalla pilattuja nuo Bilteman betoniset jutut. Muutamalla eurolla saa kynttilänjalkoja, sammakoita, omenoita, oravia jne. Nyt tämä betoniorava viihdyttää meitä terassilla. On muuten aikaste paljon tyylikkäämpi kuin omat betonitekeleet, joita väsäilin noin vuosi sitten ja niin paljon helpommalla sai tuon. Nosti vaan ostoskärryihin ja käveli kassalle. Ei tarvinnut lähteä sekoittelemaan pölyävää betonia ja pähkäilemään, että mitenköhän sen tekeleen sitten saa vielä sieltä muotista pois. Ei ollut se betoniaskartelu oikein meikäläisen juttu, mutta tulipahan kokeiltua.

Tänään onkin sitten kiva päivä edessä. Kokoonnutaan kuuden vanhan opiskelukaverin kanssa Turussa. Tiedossa ulkoilua, kylpylää, hyvää ruokaa, yhdessäoloa ja kuulumisten vaihtamista. Onneksi ollaan silloin joskus oltu valmistuttuamme kaukaa viisaita ja sovittu, että vähintään kerran vuodessa joku vuorollaan järjestää yhteistapaamisen. 

Se olisi menoa sitten! 

Kanervia ja "tunnelmavaloja"

No niin! Nyt on vihdoin kesäkalusteet laitettu talvisäilöön, haravoitu vähän lehtiä pihalta ja kanervat saatu järjestykseen. Päädyin taas näihin Eerikoihin vaikka taitais nuo Callunat olla kestävämpiä, mutta nämä vaan miellyttävät jotenkin enemmän silmää.

Tykkään laittaa näiden kanervien ympärille aina havuja. Saa heti näyttävämmän tuosta purkista pienellä ja halvalla vaivalla.

Hih ja mun oli no ihan pakko virittää noita jouluvaloja tai siis öhöm tunnelmavaloja ulkosalle. Helppo laittaa nyt kun ei ole sormet jäässä eikä lunta. Nyt ne odottaa jo tuolla ulkona valmiina ja piti vähän testata jo niiden toimivuutta. Helppo kuitenkin napsauttaa sitten pois kun ei kehtaa vielä pitää niitä oikein päällä. Naapurit vois muuten kattoo, että tuo kylähullu laittoi jo jouluvalot :) Tosin tuo meidän pikkumies käy laittamassa ne mun selän takana aina päälle kun saa napsautettua tuosta olkkarin katkaisimesta ne päälle ja kuulemma "joulukuusessa" pitää olla jo valot päällä ;) Eli kyllä mulle se kylähullun maine taitaa jo tulla kun en aina huomaa, että pikkumies on taas räpsäyttänet nuo valot palamaan.

Kommentit on poimittu tähän Casa Blogien puolelta vanhasta osoitteesta, koska ne eivät muuton myötä siirtyneet tänne. Kommentointi toimii muuten ihan normaalisti tänne Bloggerin puolelle.

Kommentit

Eija kirjoitti 21.10.2012 klo 10.02
Hih, voipi olla hauskaa joo :)
Kivoja asetelmia, nuo havut ovat kyllä kauniit punertavan rinnalla!
Cride kirjoitti 21.10.2012 klo 17.14
Joo totta, että tuo vihreä havun värin sopii erityisen hyvin tuon punertavan rinnalle ja saa heti noista paljon näyttävämpiä.
lovviisa kirjoitti 21.10.2012 klo 12.02
No hih, täällä kyllä tuikki etuterassilla tunnalmavalot ja takapihan omppupuuhunkin aattelin tulevalla viikolla ne ripustella. Upia tuo etellisen postauksen Uljas, heti kipasinkin sitä nettisivuilta lähemmin tarkastelemmaan :)
Cride kirjoitti 21.10.2012 klo 17.15
Eikös olekkin upea se Uljas. Mä olen ihan rakastunut siihen :) Hyvä, että mä en ole ns. ainut "hullu" joka jo laittelee noita valoja ulos :)
Mervi Lamminen kirjoitti 21.10.2012 klo 12.15
Kaunis tuo (ehkä alumiininen) "purkki"! Minulla OLI samanlainen putiikkini edustalla, mutta se varastettiin...http://pellavasydanjamervi.blogspot.fi/2012/09/myskyko-vai-varasko-asialla.html
Harmittelin kovasti, kun en ole myöhemmin tuollaista nähnyt, mutta ehkä niitä sitten on vielä myynnissä?
Cride kirjoitti 21.10.2012 klo 17.17
No voihan harmi, että sun vei pitkäkyntiset. Mulla noita onneksi molemmat kaksi vielä jäljellä ja materiaali niissä taitaa olla sinkki. Taisin ostaa ne melkeinpä 10 vuotta sitten ja jos ihan oikein muistan, niin olivat Ikeasta. Nyt en ole kyllä enää nähnyt niitä pitkään aikaan.
Heidi :) kirjoitti 21.10.2012 klo 12.41
Ihana, ku löytyy muitaki "kylähulluja"!! ♥ :) Samat hommelit myös täällä menossa. Tunnelmavalothan nää on! ;)
Cride kirjoitti 21.10.2012 klo 17.19
Hih, ihanaa että en ole ainoa "kylähullu" ja niin totta, että noihan on tunnelmavaloja eikä mitään jouluvaloja, vaikka monet ne niin mieltääkin. Nyt niistä on ihana nauttia kun ei ole lumi peittänyt niitä alleen ja on synkkä vesikeli.
Marjo kirjoitti 21.10.2012 klo 16.40
Minä pidän jo "tunnelma valoja" päällä, silläkin uhalla että naapureita ärsyttää. Mielestäni ne nyt tuovat ihanaa valoa pimeyteen
Cride kirjoitti 21.10.2012 klo 17.20
Ehkä mäkin nyt sitten rohkaistun laittamaan kaikki ne palamaan. Ne tuo kyllä kivaa tunnelmaa tähän synkkään vesikeliin. Saa sitten naapurit vaan kattoa vähän pitkään, mutta menenpä napsauttamaan ne nyt päälle kun ilta pimenee :)
kamomilla kirjoitti 21.10.2012 klo 19.35
Anna pojan vaan napsauttaa valot päälle.;) Nehän on just hyvät keskellä mustaa syksyä. Mun mielestä pimeässä voi ihan hyvin olla tunnelmavaloja. Ihan tyhmää se olis jos vaan muutaman kuukauden "sais" nauttia "jouluvaloista".
Ja hei, tunnustaudun myös kylähulluksi. Meillä on ympäri vuoden sisällä "jouluvalot"... Että revi siitä....;)
Cride kirjoitti 21.10.2012 klo 20.59
Juu nyt on laitettu päälle ihan omasta toimestani :) Onneksi täällä meidän kylillä on joku muukin kylähullu jouluvaloineen ;)

Narsissihullu!



Nämä narsissit ovat Loviisan Aitasta

On nämä narsissit vaan niin ihania. Yksi lempikukistani. Tuovat ihanasti väriä vielä ankeaan keväseen ennen kuin ruoho vihertää ja puissa on lehdet. Plussana on myös se, että kestävät myös pientä pakkasta, joka on aika oleellinen etu täällä Suomessa asuttaessa. Ulkona narsisisit kukkivat pitkäänkin. Harmi vaan, että eivät kestä sisällä kauaa.

Laitoin narissit ulos heti kun lumi oli sulanut sen verran, että ruukut tulivat esiin lumen alta ja pääsi käsiksi niihin.

Olen yleensä kaivanut kukkineiden narsissien sipulit maahan ja vielä ovat ainakin sieltä tulleet uudelleen. Tosin ei kannata katkaista lehtiä ennen kuin ne ovat lakastuneet ruskeiksi. Näin kukkasipulit ehtivät varastoida tarvittavat ravinteet itseensä ja jaksavat kukkia uudelleen ensi vuonna. Näin olen ollut lukevani joskus jostain.

Nyt kun lumi on jo melkein sulanut pihaltamme, niin maasta näyttää pilkottavan jo uudet tulokkaat. Kannatti siis se kaivamisvaiva, jonka olen joka vuosi tehnyt purkkinarssien kuihtumisen jälkeen. Aina olen kyllä yleensä miettinyt, että heittäisikö sittenkin vain roskikseen, mutta jostain aina se energia niiden kaivamiseen on kuitenkin löytynyt.

Tämä narsissikomistus päätyi sisälle ja olen laittanut sen joka yö ns. ulos nukkumaan, niin saadaan nauttia sen loisteesta hieman pidempään.

Ihana kun aurinko paistaa! Tai ei siis tällä hetkellä kun klo on 23, mutta siis tänään paistoi :)