keskiviikko 9. maaliskuuta 2011

Kuumailmapalloja ihastelemassa

Oi ihanuus! Nämä ovat niin söpöjä. Olen ihastellut näitä kuumailmapalloja jo pitkän aikaa ja tänään vihdoin ja viimein muistin ottaa kameran mukaan ikuistamaan teokset. Nämä lähes seinän korkuiset näyttävät luomukset komeilevat Jorvin sairaalan lastenpolin ns. liityntäkäytävässä. Aiheet ovat tosi söpöjä ja väritykset  miellyttäviä.


Pienen etsinnän jälkeen löysin kuin löysinkin taiteilijoiden nimet. Oli jujutettu yhteen teokseen sen osaksi. Tämän pienen etsivätyön jälkeen olihan minun ihan pakko googlettaa, että mistäköhän kyseiset taiteilijat  löytyisivät ja kas kummaa ihan Espoosta, vaikka nimet viittaavat kyllä ihan muualle kuin Suomeen. Ei muuta kuin yhteydenotto heihin ja kyselin vähän luomusten hintaa (hintahaarukka ilmeisesti n. 400 eurosta ylöspäin teoksen koosta riippuen). Lähetin heille muutama kuvan lastenhuoneesta alustavan luonnoksen tekemistä varten. Kuumailmapallot sopisivat niin hyvin pikku miehen huoneeseen kun verhoistakin niitä jo löytyy. Nyt vain odottelen innostuneena ehdotusta.


Kuvat eivät ihan tee oikeutta niille, koska kolmiulotteisuus ei taida välittyä niissä. Teoksissa on vanerista tehtyjä kohokuvioita ja paljon pieniä yksityiskohtia. Näistä on vaikea valita suosikkinsa!


Tästä teoksesta vihdoin ja viimein löytyivät taiteilijoiden nimet



Näissä tunnelmissa meillä vietettiin eilen Naistenpäivää. Ihania ruusuja ja pieni sydänherkku miehen tuomana :)


perjantai 4. maaliskuuta 2011

Aitoa ruokaa!

AitoaRuokaa-kansi-1.jpgRuoka ei ole sitä miltä näyttää, vaan elintarviketeollisuus vedättää kuluttajia pahemman kerran!

Tämä on opus jonka jokaisen tulisi ehdottomasti lukea. Hankin tämän miehelleni joululahjaksi ja kirja onkin ollut ahkerassa käytössä. Tämän opuksen lukemisen jälkeen jää einekset kaupan hyllylle ja rupeaa oikeasti miettimään mitä sitä suuhunsa laittaa. Nyt kun on vielä pieniä lapsia, niin haluaa olla entistä tarkempi ruoan suhteen. Perheemme on siirtynyt myös paljolti luomuruokaan. Ennen pidin tuota luomaruokaa vain turhana hömpötyksenä, mutta mitä enemmän asioista ottaa selvää, niin sitä vakuuttuneempi on luomuruoan paremmuudesta ja lisäaineiden vahingollisuudesta varsinkin lapsille. Perheemme on jättänyt myös pois mm. kaikki natriumglutamaattia (E621) sisältävät tuotteet (laitan siitä joskus erikseen jutun tänne) ja pyrimme karsimaan lisäaineet mahdollisimman vähäisiksi. Karkkihyllyn kohdalla tämä on vain aika haasteellista, mutta nykyään on jo jonkin verran karkkeja, joissa on vain luonnollisia aineosia.

Kyseinen kirja käsittelee teollisesti valmistettujen elintarvikkeiden runsaasta lisäaineiden ja aromien käytöstä sekä kuluttajien johtamisesta harhaan. Kirja sisältää noin 150 teollisesti valmistettua elintarviketta ja kuvailee, miten niitä on manipuloitu. Luonnolliset raaka-aineet maksavat enemmän kuin teolliset sekoitukset, mikä on johtanut siihen, että elintarviketeollisuus on vähä vähältä hylännyt perinteiset aineosat.

Muutama esimerkki kirjan sisällöstä: Guacamoledippi on noussut suosioon Suomessakin, mutta mitä siinä on? Ei ainakaan avokadoa niin kuin pitäisi. Santa Marian Guacamole Dipissä sitä on 1,5 prosenttia, Rainbow’ssa 6,7 prosenttia. Pohjat vetää Pirkan guacamoledippi, jonka alkuperämaa on Alankomaat ja valmistusmaa Belgia. Se sisältää avokadoa huimat 0,7 prosenttia!

Lihapullat eivät ole aina lihapullia. HK:n lihapyörykät sisältävät pääasiassa broilerinlihaa ja -nahkaa ja niiden lihapitoisuus on vain 40 prosenttia. Atrian Lihapyöryköiden pääasiallinen valmistusaine on vesi. Sen jälkeen tulevat tuoteselosteen mukaan koneellisesti eroteltu broilerinliha, sianliha, soijaproteiinivalmiste, naudan sydän, perunajauho jne.

Elintarvikkeemme sisältävät joukon lisäaineita - esimerkiksi aromivahventeita, väriaineita ja säilöntäaineita, joita ei sallita koiranruoassa. Svenska Dagbladetin toimittaja pyysi kommenttia asiasta Ruotsin maatalousministeriön alaiselta Jordbruksverketiltä ja sen ruoka-asiantuntija vastasi näin: "Ihminen voi vapaasti valita...Mutta eläimet eivät voi lukea tuoteselostetta ja siinä on itse asiassa se ainoa ero, jonka vuoksi säännöt eläinruoalle ovat niin toisenlaiset." Selvemmin sitä ei voi sanoa. Me voimme valita.

Huonoina puolina tämän kirjan lukemiseen jälkeen voi vain todeta, että ruoan laittamiseen menee nykyään entistä enemmän aikaan kun einekset jäävät kaupan hyllyille.  Kauppareissuista tulee myös nykyään entistä pidempiä kun tuoteselosteiden lukemiseen menee tuhottomasti aikaa ja varsinkin kahden pienen lapsen kanssa se voi olla aika haasteellista, varsinkin kun tuo meidän 2 -vuotias on jo ehtinyt siinä ajassa karkaamaan ja kirmailemaan kaupan käytävillä jo useasti. Kerrankin oli niin vauhdikas karkuun lähtö, että kengät tippuivat heti kättelyssä autokärryn sisälle ja sitten sitä juostiin sukkasillaan Citymarketin käytäviä ja ei voinut kuin nauraa hekottaa ja juosta perässä :) Tämän samaisen kauppareissun aikana näitä karkailuja oli varmaan ainakin 8 ja lopussa meinasi jo hermot mennä kun ostosten tekemisestä ei tullut mitään, mutta siitä ei sen enempää.

Itselläni kyseisen kirjan lukeminen on vielä vaiheessa, mutta pyrin laittamaan sieltä mielenkiintoisia tietopläjäyksiä tänne blogiini kunhan ehdin tutustua kirjan sisältöön syvällisemmin. Ajattelin myös selvitellä lisäaineiden vaikutuksia tarkemmin ja voin laittaa niistäkin tänne lisäinfoa kunhan saan aikaiseksi kaivaa niistä enemmän tietoa.

Lopuksi voin vaan todeta, että alkakaa kuluttajat vaatimaan aitoa luonnollisista raaka-aineista tehtyä ruokaa!

Niin ja jos jotkut lukijat/tutut olisivat kiinnostuneita luomuruokapiiristä (eli tuotteet ostetaan suoraan luomutiloilta isommissa erissä) Espoon suunnalla, niin meidän perhe on mielellään mukana.

Mukavaa viikonloppua kaikille!

torstai 17. helmikuuta 2011

Otoksia pikkumiehen huoneesta



Harjoittelin vähän uuden järjestelmäkameran käyttöä, jonka sain joululahjaksi. Ohessa muutama otos, joita napsin pikku miehen huoneesta. Mitenköhän sitä onnistuisi/oppisi ottamaan ihanan valoisia kuvia, joita kaikilla tuntuu olevan blogeissaan? Ihan en saanut vangittua kameraan sitä auringon valoisuutta, joka huoneessa vallitsi, mutta ehkä sitten joskus. Auttaisi varmaan jos joskus ehtisi lukemaan mukana tulleen käyttöoppaan ja opettelisi jonkun kuvankäsittelyohjelman käytön. Oliskos jollakin antaa vinkkiä ilmaisesta ja helposta kuvankäsittelyohjelmasta? Nyt saa kuitenkin tähän hätää kelvata nämä kuvat.

Huoneen sisustuksen väri lähti matosta. Pienen etsinnän jälkeen löysin kuin löysinkin kivan lastenhuoneen maton, jonka laatu oli ihan ok ja hintakin sattui olemaan vielä kukkaroon sopiva. Kummastutti muuten silloin mattoa etsiessä, että miten noita kivoja kohtuuhintaisia ja hyvänlaatuisia lastenhuoneen mattoja oli todella vähän. Joko niistä saa pulittaa maltaita tai sitten ne ovat niitä ohuita tekokuitumattoja, joihin on präntätty esim. Nalle Puhin kuva. Siis ei minulla ole mitään mm. Nalle Puhia vastaan, mutta niiden mattojen laatu ei ole kovinkaan hyvä. Halusin kuitenkin paksun ja kestävän maton, jonka päällä on kiva leikkiä.


Kehykset Disneyworldista Floridasta. Taulu löytyi kaapin perukoilta ja olin laittamassa sitä jo kirppikselle, kunnes huomasin, että tähänhän se sopii kivasti. Oikeanpuolimmainen kehys on vähän jo kärsinyt kun pikku miehen käsittelyssä siitä on väännetty jo Mikki ja Minni hahmot pois :(
  Alunperin tarkoituksena ei ollut tehdä huoneesta niin värikästä, mutta sattuma toisen jälkeen johti tähän väriskaalaan.Toisaalta puolustuksena voi sanoa, että lapsethan tykkäävät väreistä ja niitä nyt tässä huoneessa piisaa :) Ehkä sitten pikku Prinsessan huoneesta tulee joskus sellainen hempeä vaaleanpunainen. Alunperin huoneessa oli neutraalimmat verhot ja sitten kun sattumalta törmäsin juuri maton väriseen kankaaseen, niin pitihän nuo verhotkin uusia. 

Tämä superiso nalle sekä Minni löytyivät joskus kirppikseltä. Vievät aika paljon tilaa, mutta ovat jotenkin niin söpöjä.
Toisen kummastuksen aihe minulle oli, että missä ovat kaikki kivat lastensängyt? Esim. Jenkeissä on vaikka millä mitalla kaikkea kivaa, mutta täältä Suomesta ei kertakaikkiaan löydy mitään tai sitten minä olen todella huono etsimään. Kaikki sitä peruskamaa ja emme halunneet missään nimessä sellaista jatkettavaa lastensänkyä, joita joka kauppa täynnä. Pienen etsimisen jälkeen päädyimme sitten tähän Hollannissa valmistettuun Bobitan  sohvasänkyyn, joka peittää sopivasti sähköpatterin taakseen. Lisäsimme sänkyyn vielä Ikean irtolaidan, jonka voisi kohta jo ottaa poiskin. Ei ole kuitenkaan mikään kaunistus siinä, mutta estää hyvin tipahtamasta lattialle. Ostimme samalla kaksi samanlaista sohvasänkyä, mutta pienen neidin sänky odottaa vielä paketissa. Sängyn alle ostimme vielä kolme erillistä pyörillä toimivaa lelulaatikkoa. Pikku neidin sängyn alle tulee kaksi valkoista ja yksi hempeän vaaleanpunainen laatikko kunhan joskus saadaan se koottua. Pinnasänky kuitenkin neidille vielä tällä hetkellä tarpeellinen. Pikku miehen huoneeseen tulivat täysin valkoiset laatikot kun huoneen väritykseen sopivia sängynaluslaatikoita ei löytynyt. Toisaalta huoneessa jo kuitenkin sen verran väriä, että valkoinen väri on varmaan paras ja saahan ne joskus vaikka maalattua jos niikseen tulee. Kyseisestä Bobitan laadusta täytyy kyllä antaa erittäin pitkä miinus. Kaksi sänkyä patjoineen ja erillisine laatikoineen maksoi kuitenkin maltaita (n. 1.500 euroa) ja jouduimme useaan otteeseen reklamoimaan vioista ja avaamaan monta pakettia, jotta löytyisi sellaiset osat, joissa maalit kohdillaan. Luulisi tuon hintaiset tuotteet olevan sentään ok, mutta näköjään hinta ja laatu ei aina kulje käsi kädessä.


Pikku mies haaveilemassa. Keinumato on Lastenhuone.fi:stä.

 
Gantin, Tommy Hilfigerin ja Ralph Laurenin lastenvaatteet ovat ehdottomia suosikkejamme. Kaapit pursuvat niitä Jenkkireissujemme jäljiltä, mutta niistä sitten toiste lisää.
Nämä sisustustarrat ovat kyllä kiva keksintö. Vielä kun ne saisivat olla rauhassa tuolla seinällä :)

Näihin tunnelmiin on mukava lopettaa. Toivottavasti eksyt taas joskus tänne sivuilleni. Ja lopuksi täytyy vielä, todetä, että sais noi pakkaset jo pikkuhiljaa väistyä ja kevät tulla!

perjantai 11. helmikuuta 2011

Ikkunaostosten satoa!


Oltiin perheen kera sunnuntaina Salutorgetissa brunssilla, jota voin kyllä ehdottomasti suositella. Miljöö on mielestäni tunnelmallinen ja ruoka on yleensä aina hyvää. Brunssi koostuu alkuruoka buffasta ja sen lisäksi on pääruokana yleensä kaksi eri vaihtoehtoa ja sitten vielä ihana jälkiruokabuffa...nam! :) Noissa on vaan se vika, että aina tulee syötyä liikaa ja koko päivän on sitten kauhea ähky, mutta aina on tietysti syötävä ns. koko rahan edestä.

Brunssin jälkeen käytiin vielä pieni ikkunaostos kävelylenkki
Espalla.  Ollaan jo jonkin aikaa mietitty uutta piironkia eteiseen ja löytyihän se vihdoinkin. Sunnuntaina sitten kurkittiin Cobellon ikkunasta sisään ja tämä ihanuus pisti heti silmään. Piti heti maanantaina sitten soittaa ja varata se, ettei vaan joku ehdi ensin. Mitatkin sattuivat olemaan meille juuri passelit. Keskiviikkona tämä kaappi sitten sai uuden rakkaan kodin. Pikku mieskin totesi, että "on se hieno" ja lasten suustahan se totuushan aina tulee ;) Nyt kun vielä noi pienet kädet malttaisivat olla aukaisemasta lasista ovea ja ottamassa kaikki mukavat LASISET esineet sieltä pois. Täytenee ehkä teipata ovi kiinni tai laittaa jotain vähän kestävämpää tavaraa sinne esille.

Meillä oli ennen kaapin tuloa eteisessä isoäitini äidin vanha merimiesarkku, joka toimi hyvin istuintasona. Kyseisen merimiesarkun olen joskus pelastanut tätini luota maalta juuri ennen kuin se oli joutumassa polttopuiksi. Pienellä entisöinnillä siitä sain ihan kivan. Valitettavan usein sitä kuulee samanlaisia tarinoita, että ei noille tavaroille ole annettu mitään arvoa ja takkaan vaan :( No onneksi ehdin tämän pelastaa. Nyt pitäisi sille arkulle sitten keksiä joku toinen paikka kun ei sitä raaski kuitenkaan poiskaan laittaa.
Tämä kaappi löysi uuden rakkaan kodin!



Cobello on kyllä ehdottomasti meidän suosikki kauppa. Kaikkea ihanan valkoista. Ehkä tämä kaappi oli ensimmäinen askel kohti meidän valkoisempaa kotia. Seuraavaksi olisi ihana uusia ruokapöytä, mutta ehkä se sitten aikanaan kun lapset eivät enää hakkaa haarukalla siihen mukavia jälkiä ja maitoa ei kaadeta koko ajan pöydälle. Ruokapöytä tuolineen on sen verran tyyris hankinta kuitenkin, että ei sitä viitsi heti laittaa piloille. No nyt nautitaan ensin tästä valkoisuudesta.

Alla vielä muutama kuva Cobellon liikkeen tunnelmasta...aaah niin ihania! :)













(Kuvat Cobellon nettisivuilta.)

maanantai 31. tammikuuta 2011

Tildailua

Äitini ikivanha ompelukone piti kaivaa naftaliinista kun Tilda kärpänen iski! Täytyy tunnustaa, että olen käyttänyt viimeksi ompelukonetta varmaan yli 20 vuotta sitten, mutta yllättävän nopeasti jutut palautuivat mieleen. Ompelukoneen asettaminen lähtökuntoon kesti ensin jokusen tovin, mutta onneksi äidilläni oli koneen käyttö hieman paremmin muistissa kuin itselläni. Joten ei kun surruttelemaan ihania Tilda hahmoja. Erityisesti olen ihastustunut Tildan kevät kirjasta löytyneisiin pehmohahmoihin.

Tildan kevät


Ensimmäinen tekele oli vähän helpompi sydän. Alunperin ohjeen mukaan siihen kuuluisi myös pieni täytetty sydän pupun päälle, mutta jotenkin se ei sopinut tähän minun tekeleeseni, joten jätin sen pois.


Toisena tekeleenä uskalsin lähteä kokeilemaan jo lammaspehmoa. Kankaaksi kuuluisi oikeasti laittaa froteekangasta, mutta kun Eurokankaasta sattui löytymään tällaista ihanan karvaista, mielestäni juuri lampaaseen sopivaa kangasta, joten pitihän sitä kokeilla. Siinä ei onneksi näy niin hyvin, jos sauma menee vähän vinoon :)
Ja tällainen lampaasta sitten tuli! Saas nähdä kuinka kauan sillä on kädet tallella kun on aika heppoisesti neulottu kiinni.
Eihän nämä tekeleet olleetkaan ihan niin hirmu vaikeita kunhan ei ole kovin kriittinen, joten ehkä sitä uskaltaisi sittenkin kokeilla vähän haastavampaakin. Samaisesta Tildan kevät kirjasta löytyi suloinen Tilda pupu, joka vain odotti tekijäänsä. Joten eikun vaan mummolaan kimpsuineen ja kampsuineen ja ompelukone esille. Muutoin tämä tekele onnistui ihan kivasti, mutta korvat jouduin tekemään uudestaan. Tyhmänä ompelin koristeompeleen korviin siten, että se tuli näkyviin myös korvien sisäpuolelle. Ajattelin, että näin korvissa olevat rautalangat saisi pysymään paikoillaan paremmin, mutta tästä tuli aivan kaamean näköinen. Vahingosta viisastuneena tein sitten koristeompeleen vain päälikankaaseen ja korvien sisällä olevat rautalangat pysyivät silti ihan hyvin paikoillaan. Äitini onneksi jaksoi ommella pupun jäsenet paikoilleen minun surruttaessa ompelukoneella.


Seuraavaksi ajattelin tehdä lasten leikkeihin kangas mansikoita ja pehmo jätskitötteröitä. Niistä tulee kivasti jo kesä mieleen. Ei kun vaan kankaita metsästämään ja kone surraamaan...

sunnuntai 30. tammikuuta 2011

Raakasuklaakokeilu

Nam... voi olikos sittenkään?!

Raakasuklaa taitaa tällä hetkellä olla aika POP, joten pitihän meidänkin perheen kokeilla tätä terveelliseksi markkinoitua superfoodia. Löysin kuin löysinkin valmistuspaketin, jossa on kaikki tarvittavat aineet valmiina. Viisi luontaistuotekauppaa joutui juoksemaan, mutta metsästys tuotti vihdoin ja viimein tuloksen.  Paketin hinta (25 €) on aika suolainen ja mahdolliset maustelisukkeet vielä päälle, mutta ei anneta hinnan häiritä kokeilua. Mitähän sitä ei tekisi tervetytensä eteen hinnalla millä hyvänsä! :)

Raakasuklaan valmistuspakkaus
Alla pieni tietopläjäys siitä mitä raakasuklaa on:
Raakasuklaa on suklaata, joka valmistetaan vain puhtaista, alkuperäisistä ja ravinnetiheistä raaka-aineista. Raakasuklaan valmistamisessa raaka-aineita ei missään vaiheessa kuumenneta. Näin suklaassa on jäljellä myös suuri määrä arvokkaita ainesosia mm. entsyymit, vitamiinit ja kasviravinteet, jotka yleensä tuhoutuvat korkeiden valmistuslämpötilojen ja prosessoinnin yhteydessä. Raakasuklaan valmistetamiseen käytetään erilaisia superruokia kuten raakaa kaakaota, maca-jauhetta ja goji-marjoja. Näiden ruokien avulla raakasuklaaseen saadaan herkullisen maun lisäksi tiivistettyä käytännössä enemmän kehollemme tarpeellisia ravintoaineita (vitamiineja, mineraaleja, aminohappoja, antioksidantteja jne.), kuin mihinkään muuhun ruokaan! Käytännössä kaikki markkinoilla olevat suklaat (myös tummat suklaat) on prosessoitu korkeissa lämpötiloissa, mikä heikentää suklaan ravinnepitoisuutta merkittävästi.

Raakasuklaalla tarkoitetaan yleisesti suklaata, joka on valmistettu kylmäprosessoimalla kaakaota ts. missään tuotannon vaiheessa ei ole ylitetty 46 C. Kylmäprosessoinnin ansioista raakasuklaa säilyttää kaakaon luonnollisen ravintosisällön. Raakasuklaa ei sisällä myöskään maitojauhetta, erilaisia lisä-aineita, kemikaaleja, valkoista sokeria tai geenimanipuloitua soijalesitiiniä.Raa’assa, kuumentamattomassa muodossa kaakao sisältää yli 1200 aktiivista ainesosaa ja huikeat 10% kaakaon painosta on antioksidantteja, mikä on n. 10 kertaa enemmän kuin esimerkiksi mustikassa. Raaka kaakao sisältää kaikista maailman ruoka-aineista suurimpia pitoisuuksia magnesiumia ja kromia sekä korkeita pitoisuuksia esimerkiksi sinkkiä, rautaa, kuparia, rikkiä ja C-vitamiinia.

Ei muuta kuin paketin kimppuun ja suklaan tekoon. Tämä onnistuu kyllä sellaiseltakin ihmiseltä, jolla on peukalo keskellä kämmentä. Todella helppotekoinen. Ainekset vain sekoitetaan kuumassa vesihauteessa ja laitetaan pakkauksen mukana tulleisiin kippoihin (20 kpl) ja sitten jääkaappiin kovettumaan. Halutessasi voit lisätä mukaan esim. goji -marjoja (pakkauksen mukana näitä tuleekin jonkin verran) tai pähkinöitä. Itse laitoin osaan goji -marjoja, osaan pähkinöitä ja osan tein ilman lisämausteita.




ja sitten maistelemaan....Hmmm...ensivaikutelma on aika rasvainen, mutta maku on kuitenkin ihan hyvä ja  pehmeä. Tätä herkkua ei kyllä voi kerralla paljon syödä ja mainittakoon, että raakasuklaata ei kannata nauttia myöhään illalla sen piristävän vaikutuksen takia. Todettakoon, että ihan positiivinen kokeilu ja vois tätä toistekin tehdä. Tosin ehkä silloin hankin raaka-aineet erikseen, jotta saa valmistuskustannuksia hieman alhaisemmaksi. Tätä suklaata voi syödä ilman, että omatunto kolkuttaa! :)

lauantai 29. tammikuuta 2011

Esittäytyminen

Hello kaikki tutut ja tuntemattomat lukijat!


Kuvassa tuunaamani ovikoriste, joka odottelee vielä oikeaa paikkaansa eteisessämme. Ulos ei sitä tällaisilla keleillä raski laittaa kun ei taida nauhat kestää tuulta ja tuiverrusta. Katsotaan mihin aikanaan päätyy.

Täällä kirjoittelee kahden pienen lapsen hoitovapaalla oleva kotiäiti normaalin arkielämän keskellä. Asumme 2008 valmistuneessa kivitalossa Pääkaupunkiseudun sykkeessä. Tykkään sisustaa kotia ja näpertää kaikenlaista käsilläni, joista uusimpana villityksenä on Tildailu. Suloiset lastenvaatteet ovat myös lähellä sydäntäni. Blogini tulee käsittelemään kaiken maailman höpönlöpön juttuja normaalista elämästämme, tuunailuistani sekä unohtamatta ruoka asioita. Pyrin päivittämään blogiani epäsäännöllisen säännöllisesti. Niin ja täytyy vielä mainita, että älkää välittäkö kaikista mahdollisista kirjoitusvirheistä, joita blogini tulee varmaan vilisemään. Joudun kirjoittamaan tekstejä yleensä toinen lapsi sylissä toisen repiessä tietokoneen nappuloita, mutta ei anneta sen häiritä :)

Pyrin laittamaan myös aina kuvia tänne blogiini, joita olen intounut nyt ottamaan uudella järjestelmäkamerallani. Kamera on joululahja ihanalta mieheltäni. Valitettavasti kameran käyttö on vielä täysin opetteluasteella ja toivon mukaan matkan varrella opin myös kameran hienosäädöistäkin jotain.

Kiva kun eksyit sivuilleni ja toivottavasti palaat joskus takaisin! Otan kommentteja ja parannusehdotuksia myös mielellään vastaan.

Mukavaa päivää kaikille!