Näin leivot Kastehelmipiparit

Näistä ideoimistani Kastehelmipipareista tulikin sitten oikea somehitti ja instagramissani Kristallinhohtoa reelsiä on katsottu jo yli 400.000 kertaa ja Tik Tokissakin katselukertoja on kertynyt jo n. 120.000, vaikka en varsinaisesti siellä vielä aktiivisesti olekaan. Aika mahtavaa ja moni onkin näitä nyt leiponut ympäri Suomen. Instagram tililleni pääset halutessasi tästä klik.

Päätin tehdä tänne blogin puolelle näistä Kastehelmipipareista vielä tarkemman leivontaohjeen, koska moni on kysellyt tarkempaa vinkkiä näiden tekoon.

Kaivelin kaapin perukoilta meidän Kastehelmiastioita ja olihan niitä vaikka mitä. Toimivin oli vanha Nuutajärven aikainen Kastehelmi lasinalunen, joita olen käyttänyt mm. kynttilöiden alla. Joissakin Kastehelmiastioissa kuvio ei ollut tarpeeksi ulkoneva, että siitä olisi jäänyt kunnolla jälkeä ja esim. viinilasien pohja oli sen verran kupera, että siitä ei saanut painettua kuviota.

Ideana näissä Kastehelmipipareissa on, että painetaan Kastehelmiastian kuvio valmiiksi leikatulle piparille, paistetaan ne normaalisti uunissa ja lopuksi voi vielä sirotella niiden päälle jäähtyneenä tomusokeria ja hieroa se kuvioihin. Lopuksi koputellaan irtonainen tomusokeri pois. Tomusokeri jää kivasti kuvioihin ja antaa upean viimeistellyn ilmeen piparille. Toki nuo ovat kauniita ilman tomusokeriakin, jollei siitä tykkää. Piparitaikina kannattaa jättää vähän paksummaksi, jotta siihen saa painettua kunnolla kuvion mikä ei häivy uunissa paistaessa. 

Näistä Kastehelmipipareista saa mukavan helposti vähän erilaisia pipareita vaikka joulupöytään.

Joululeipomisen iloa!

Mökin uudistus: uudet Fanni K matot ja avotakan purku

Olen laitellut meidän mökkiä vähän uuteen uskoon syksyn ja kevään aikana ja syksyllä aloitettiin urakka vanhan punatiilisen avotakan purulla (kuva lopussa) ja sen tilalle tuli pieni takka, josta näkee kivasti tulen lasin läpi ja iso tiilikasamöhkäle sai purkutuomion, vaikka olikin isäni omin kätösin joskus rakentama ja siinä mielessä rakas, mutta kun oli vaan pieneen mökkiin aivan liian tilaa vievä. Vähän on muuten viimeistely vielä kesken, kun pitäisi siirtää ainakin nuo taulut oikealle paikalle, kun ottavat vähän silmään tuolla vanhalla asettelulla, kun sohva siirtyi nyt seinään päin ja telkkarille pitäisi keksiä joku paikka.

Olen jo pitkään miettinyt myös uusia mattoja mökille ja halusin niiden olevan luonnonmateriaalia ja suht neutraalit sekä kuvioltaan että materiaaliltaan. Löysinkin aivan ihanat matot Fanni K:n mallistosta. Nämä luonnonläheiset Fanni K Notko matot ovat helppohoitoista hamppua ja ovat molemmilta puolita samanlaiset eli matto on helppo kääntää ja ottaa taas puhdas puoli esille. Mattoa koristaa myös kivat hamppuhapsut. 

Fanni K Notko mattoa löytyy kolmessa eri koossa (60x90, 140x200 ja 160x230 cm). Nuo meidän matot ovat 160x230 cm ja ovat juurikin oikean kokoiset ja sopii hyvin myös ruokapöydän alle. Jos matto kiinnostaa, niin tästä pääset suoraan Fanni K:n sivustolle klik.

Nämä matot ovat ihanan paksut (n. 1 cm) ja juuri täydelliset meidän mökille. Niissä ei lika myöskään näy heti. Nimittäin lapsukaiset usein tuppaavat tulemaan kengät jalassa sisälle hakemaan vain pikaisesti jotain ja taas matka jatkuu takaisin ulos ja eipä siinä paljon kenkiä ehdi riisumaan. Hamppu on myös siitä kiva materiaali, että se on ympäristöystävällinen ja kestävä valinta, sillä se on biologissti hajoava ja uusituva materiaali.

Meidän mökki on sen verran pieni, että halusin tilaan samanlaiset matot sekä sohvan että ruokapöydän alle. Näin sisustus pysyy yhtenäisenä ja seesteisenä.

Tällaisesta lähtötilanteesta lähdettiin syksyllä. Olen pitkään miettinyt tuon takan purkua, koska se vie ihan hirmuisesti tilaa pienessä mökissä ja avotakkaa ei oltu käytetty yli kymmeneen vuoteen. Lisäksi sohvan joutui laittamaan aiemmin  osittain ikkunan eteen. Lämmitystehokaan tuollaisella avotakalla ei juurikaan ole ja takkasydämen asentaminenkaan ei oikein innostanut, koska halusin sisälle juurikin lisää tilaa, joten niimpä avotakka sai purkutuomion. Itse olen ainakin ollut tyytyväinen muutokseen ja näillä uusilla matoilla sai vielä kivan viimeistellyn silauksen pienen mökin sisustukseen.

Mitäs tykkäätte uudistuksesta?

Vaaleanpunainen hempeä kattaus

Eteläisen Suomen hiihtolomaviikko rupeaa olemaan loppumaisillaan, joten pääasiaislomaa odotellessa. Näitä kuvia otettaessa oli vielä täysi talvi pääkaupunkiseudulla ja nyt kun käytiin mökillä hiihtoloman tiimoilta, niin lumesta ei ollut siellä enää tietoakaan, vaikka meri olikin vielä hyvin jäässä ja päästiinkin vielä pilkille. Tosin saalis oli aika laiha, mutta saatiinpahan nautittua kuitenkin ihanan lämmittävästä auringosta.

Kuvissa näkyvät kierrekynttilät tuli tehtyä jokunen tovi sitten ja sen ohjeen löydät täältä klik. Pitänee varmaan pääsiäiseksi väsätä keltaisia ja vaaleanvihreitä ja käydä kipaista kaupassa hakemassa jo narsisseja ja kerrankin muistaa kylvää rairuoho ajoissa. Useinmiten muistan koko ruohon pari päivää ennen pääsiäistä.

Mukavaa hiihtolomaviikkoa niille kenellä se vielä on edessä ja toivotellaan maaliskuu tervetulleeksi!

 

DIY: itse tehdyt kierrekynttilät

Meilläkin vihdoin ja viimein kokeiltiin tätä valtavan suosion saanut somehittiä, nimittäin itse tehtyjä kierrekynttilöitä. Näiden tekoon jää myös vähän koukkuun ja saa kivaa vaihtelua suoriin kynttilöihin.

Kierrekynttilöiden teko on helppoa. Ainoa ongelma on vaan se, että löytää oikeanlaiset kynttilät tähän hommaan. Nimittäin kynttilöiden pitää olla parafiinikynttilöitä ja läpivärjättyjä. Itse testasin myös ei läpivärjättyjä parafiinikynttilöitä ja päällinen murtuu ikävästi ja kynttilää ei saa nätisti kierteelle. Steariinikynttilä ei puolestaan pehmennyt ollenkaan, ainakaan testaamani versiot.

Havin yksittäin myynnissä olevat kynttilät toimivat ainakin hyvin ja olivat 100 % parafiinia. Itse löysin niitä Prismasta. Havin paketissa myytävät antiikkikynttilät eivät taas ole parafiinikynttilöitä, joten älä osta niitä. Useinmiten paketissa tosin ei lue, että mistä kynttilä on valmistettu, mutta yksi neuvo on, että steariinikynttilä tuoksuu normaalilta kynttilältä, kun parafiini ei tuoksu miltään.

Alla vielä tarkemmat ohjeet kynttilöiden tekoon.

Kierrekynttilän teko-ohje

Laita läpivärjätyt parafiinikynttilät n. 50 asteiseen (n. puolet kiehuvaa ja puolet kylmää) kuumaan veteen n. 15 minuutiksi. Itse jouduin ainakin lisämään kuumaa vettä, koska vesi jäähtyy aika nopeasti. Varo kuitenkin kaatamasta kuumaa vettä suoraan kynttilän päälle.

Testaa, että kynttilä on pehmennyt ja kaulitse molemmin puolin littanaksi. Sen jälkeen vaan kierrät haluamasi määrän kierteitä. Jos kynttilä lohkeaa, niin laitaa kuumaan veteen uudelleen.

Katso, että kynttilät kuivuvat suoraan. Voit laittaa ne vaikka kylmään veteen, jos haluat nopeuttaa kuivumista.

Olettekos te ehtineet askartelemaan jo paljon näitä kierrekynttilöitä?

DIY: Itsetehdyt Marimekon Unikko servettikynttilät

Kristallinhohtoa -instatililläni oleva Marimekon Unikko servetti tuunaus (löytyy reelseistä) on saanut jo huikeat yli 70.000 katselua ja herättänyt myös paljon kysymyksiä, joten laitan tänne blogini puolelle tarkemmat ohjeet niiden teon suhteen ja uskaltaako niitä polttaa. 

Näiden serveteillä päällystettyjen kynttilöiden teko on suht helppoa ja pienellä rahalla saa kivaa vaihtelua tavallisiin kynttilöihin. Tarvikkeiksi tarvitset vain valkoisia tasapintaisia kynttilöitä, servettejä, leivinpaperia ja silitysraudan. Aloita leikkaamalla servetistä kynttilän ympärysmitan kokoinen pala ja irrota siitä alapaperi pois. Silitä servetin aloituskohta ensin kynttilään kiinni. Käytän kynttilän päällä leivinpaperia, ettei rauta suttaannu. Etene sitten lopun kynttilän osalta osissa ja kurkkaa välillä leivinpaperin alle, että miltä näyttää ja että servetti menee suoraan. Jos joku kohta on vielä ns. sulaamatta eli että servetin paperi on vielä näkyvissä, niin silitä siitä kohtaa lisää, kunnes senkin kohdan päälle on sulanut steariinia. Raudan lämpötilan säädin 1:lle eli pienimmälle.

Nämä kynttilät ovat olleet meillä nyt enemmänkin vain koristeena. Polttamisen osalta kannattaa olla varovainen ja polttaa vain valvonnan alaisuudessa. Kokeilin itse noiden polttamista ja ainakaan 5 h kokeiluni jälkeen kynttilä ei roihahtanut (mitä ilmeisesti joillakin on tehnyt), vaan paloi normaalisti ja kynttilään jäi ns. normaali reuna, jonka leikkaan aina säännöllisen väliajoin sitten pois kynttilän ollessa sammuksissa.  Luulenpa, että tuohon roihahtamiseen vaikuttaa myös paljolti se, että mitenkä tuo kynttilä palaa eli onko se sellainen kynttilä, johon jää sellainen leveä reunus kynttilän palaessa ja miten hyvin tuon servetin on saanut sulatettua kynttilään (toki jos paperia näkyvissä, niin luonnollisesti se syttyy) ja kuinka ylhäältä se alkaa. Jos näitä kyseisiä servettikynttilöitä haluaa polttaa, niin yksi vaihtoehto on myös leikata servetistä vain pienempi kuvio ja laittaa kynttilän alaosaan, niin ainakin yläosa olisi turvallisempi polttaa ellei halua vain pitää näitä koristeena.

Itse hurahdin ihan näihin servettikynttilöiden askarteluun. Näistä itse tehdyistä servettikynttilöistä saa myös kattaukseen kivan lisäsäväyksen, kun kynttilät ovat samaa kuosia mitä itse kattauksen servetit. Innostuinkin sitten tekemään näitä servettikynttilöitä heti kertaheitolla useassa eri Marimekon Unikon kuosin väreissä. Myöhemmin sitten lisää niistä muista tekeleistäni. Mennään nyt tämä postaus näillä vaaleanpunaisilla Unikoilla.

Loppuhuomautuksena vielä, että muistattehan, että näitä kynttilöitä, jossa on esim. käytetty Marimekon Unikko kuosia, ei voi tehdä myytäväksi asti, vaan vain omaan yksityiseen käyttöön. Marimekko on myös tarkka oikeuksistaan. Ja polttaminen vain erityisen valvonnan alla palamattomalla alustalla ja kaukana muista palavista jutuista (roihahdusvaara), jollei halua pitää vain koristeena.

Iloisia askarteluhetkiä servettikynttilöiden parissa! 

Mökkihöperönä

Terveisiä täältä mökkihöperöltä! Toinen viikko kesälomaa menossa ja sopivasti loman alkaessa, lämpö ja aurinko sitten päättivät jättää jättää Suomen. Kunnon myrskyäkin on ollut muutamat päivät ja lämpömittari ei ole pahemmin mennyt yli 15 asteen. Lähes joka päivä on myös satanut. Oikea normaali Suomen kesä siis jälleen kerran. Eiköhän tuo kesä sitten viimeistään palaa sitten kun koulut alkavat. Nykyään kun tuo elokuu tuntuu olevan melkeinpä paras lomakuukausi ilmojen suhteen.

Mutta ilmoista viis, lomalla on kuitenkin kiva olla ja ollaan oltu ihan mökkihöperöinä mökillä. Verkkarit jalassa ja tukkakin voi olla harjaamatta monta päivää. Mitäs sitä lomalla stressaamaan ja kyllähän sitä aina puuhaa keksii, vaikka lomailuilmat eivät olisi kohdillaan. Ollaan käyty nyt useaan otteeseen poimimassa mansikoita pakkaseen, keitelty mansikkahilloa, leivottu mansikkaista kulhokakkua ja ihan vain syöty niitä oikein urakalla. Lisäksi meillä on käynnissä uuden veskin rakennusprojekti, johon on tulossa polttava wc. Sateiset päivät ovat vähän kyllä viivästyttäneet sitä projektia.

Aamulenkillä päivän lehteä hakiessa on kiva napata mukaansa aina pellon reunoilla kasvavia luonnonkukkia. Nyt kuvassa näkyvä kukka-asetelman rakensin luonnonkukista ja omasta pihasta löytyvistä pioneista. Tuli kyllä niin ihanan hempeä, vaikka itse sanonkin. Pionit ovat vaan niin kauniita. 

 

Käytiin kerämäämässä tähän vanhaan lääkepulloon myös vähän heiniä. Ne saavatkin olla siinä vähän pidempään. Sopivat ihan kivasti tuon muutamia vuosia sitten entisöimäni vanhan talonpoikaiskaapin kanssa. Kaappi on alunperin isäni lapsuuden kodista. Kaappi ehti olla monta vuotta mökin ulkovarastossa, kunnes päätin ryhtyä tuumasta toimeen ja rapsuttelin sen vihreän värin pois ja vedin uuden maalipinnan ja lisäsin vähän puisia koristeita siihen. Tuosta talonpoikaiskaapista löytyy myös kätevä leivinlauta, jota ihan oikeasti vielä käytän mökillä pullaa leivottaessa. Samaisella leivinlaudalla on isäni pienenä poikana leiponut äitinsä kanssa ja nyt palvelee neljättä sukupolvea, kun leivon sillä omieni lapsien kanssa.

 Leppoisaa heinäkuun alkua kaikille ja toivottavasti saataisiin se ihanan lämpöaalto takaisin.