Käväisin kääntymässä parin päivän kynttiläkurssilla työväenopistolla. Mukavan rentoa touhua tuo kynttilöiden tekeminen. Tekeleistä tuli mitä tuli. Ainakin ovat persoonallsia pienine vinoine kulmineen. Lopputuloksena oli yli 7 kg kynttilöitä. Olipas aikamoinen kantaminen jo niissä. Onneksi olin varautunut laatikolla, jotta sai tekeleet kotiinkin. Nyt kun sais vielä mahtumaan nuo kaikki tekeleet kaappiin meillä. Ei auta kuin ruveta polttelemaan ahkeraan. Saas nähdä minkälainen savu näistä mahtaa nousta.
Vain mielikuvitus on rajana siihen, että mihin noita kynttilöitä lähtee valamaan. Mm. maitopurkit, kuohuviinilasit ja peltipurkit olivat kova sana kurssilla. Jos teet maitopurkkiin kynttilän, niin laita lanka purkin läpi ja teippää kiinni hyvin. Muihin purkkeihin, joihin et pysty vetämään lankaa läpi niin kantsii laittaa naula tai klemmari langan ympäri kiedottuna pohjalle. Näin lanka ei nouse palaessa pintaan, vaan pysyy pohjalla.
Kuvan tekeleet on tehty seuraavanlaisesta sekoituksesta: puolet parafiinia ja puolet steariinia ja ripaus mehiläisvahaa. Sydänlanka on vedetty mehiläisvahapalalla, jotta siihen saa tukevuutta eli pysyy paremmin suorassa ja ilmeisesti palaa paremmin.
Alla tarkempia kuvia tekeleistäni.
Mehiläisvahasta tehdyt kynttilät.
Nyt riittää jouluna poltettavaa
Nämä tontut on valettu kertakäyttöisiin kuohuviinilaseihin.
Pääsiäisen keltaistakin tuli pari kynttilää. Toisessa servetistä leikatut tiput decoupage -lakalla laitettuna.
Tätä ylin kilon painoista itsenäisyyspäivän kynttilää meillä sitten poltetaakin varmaan seuraavat kymmenen vuotta. Sen verran iso järkäle tästä tuli. Röpelöinen pinta tehty lopuksi kastamalla kynttilä nopeasti steariini parafiini seokseen ja pyörittelemällä steariinirouheessa ja sitten vielä nopeasti takaisin seokseen, että rouhe kiinnittyy.
Munakennoihin tehtyjä sytykeruusuja. Näitä on helppo tehdä kotonakin. Vielä en ole kokeillut niiden toimivuutta takassa.
Nyt meillä sitten palaa aika pitkään! Toivottavasti ei kuitenkaan roihua eikä palohälyttimet pärähdä soimaan.