Joulutyynyjen ompelua

Tilkkutyökurssin viimeisinä töinä ommella surruttelin nämä jouluisten tyynyjen kirjonnat. Hmm...ihan en ole niihin tyytyväinen, mutta näillä nyt mennään. Minkäs teet jollei taidot riitä parempaan. Mummollassa ollessani ompelin nämä sitten valmiiksi. Kävi vielä niin ohrasesti, että olin unohtanut ompelukoneen paininjalan kotiin ja piti lähteä naapurista hakemaan ompelukone lainaan, että sain tyynyt ommeltua.

Nuo vitivalkoiset tyynyt eivät oikein vaan sovi tuohon meidän vaalean ruskealle sohvalle. Ottaa jotenkin silmään. Täytyy varmaan ostaa uus valkoinen sohva, että soppii. Hyvät perustelut siis uuden sohvan hankinnalle.

Toista tyynyä kiertää silkkinauha ruseteilla ja toista tuollainen valmiiksi rypytetty nauha.

Mukavia joulun valmisteluja kaikille!

Tuoleihin uudet päälliset

Mitäs tykkäätte ruokaryhmän uudesta ilmeestä? Piti ostaa nämä Artwoodin tuolinpäälliset vain kokeiluun, mutta ehkäpä nuo jäävätkin meille. Jotenkin tykästyin noihin. En raaskinut ostaa kokonaan uusia tuoleja kun nämä huput jotenkin menivät noihin meidän nykyisten tuolienkin päälle vaikka ovatkin tarkoitettu  varsinaisesti pehmustettuihin tuoleihin. Vähän jäi löysää tuonne selkänojaan, mutta ei mielestäni mitenkään häiritsevästi. Ehkä sitten myöhemmin tulee hankittua oikeat tuolitkin tuonne hupun alle, mutta nyt ei raha riittänyt siihen investointiin kun yhden tuolin hinta on kuitekin 129 euroa ja siihen vielä irtohupun hinta päälle 56 euroa. Olis tullut yli tonnin paukku sitten tuoleista huppuineen.

Olis ehkä pitänyt silittää nuo päälliset ennen kuin vetäisee ne tuolien päälle ja lähtee kuvailemaan.  Taisin olla vähän liian innokas kokeilemaan noita. Vähän ova ryppyisen oloiset kuvissa. Nämä päälliset ei kyllä ollu mikään järjellä ajateltu ostos. Vesipesu on nimittäin kielletty ja arvatenkin lapsiperheessä....hmmm ei mikään hirveän hyvä idea olla tuollaiset päälliset tuoleissa. Ostin kyllä noihin sellaista suojausainetta, jonka pitäisi hylkiä likaa eli jotain toivoa ehkä on että ovat siistit jopa useamman viikon. Vielä kun sais suihkutettua aineet noihin. Ei se siellä purkissa paljon auta.

Tältä tuoliryhmä näytti ennen. Jotenkin liian tumma noine tuolineen. Nyt sai vähän vaaleutta kehiin uusilla päällisillä ja juhlavamman oloisen koko ruokaryhmästä.

Pirtsakkaa viikonlopun jatkoa kaikille!

Kynttiläkurssilla

Käväisin kääntymässä parin päivän kynttiläkurssilla työväenopistolla. Mukavan rentoa touhua tuo kynttilöiden tekeminen. Tekeleistä tuli mitä tuli. Ainakin ovat persoonallsia pienine vinoine kulmineen. Lopputuloksena oli yli 7 kg kynttilöitä. Olipas aikamoinen kantaminen jo niissä. Onneksi olin varautunut laatikolla, jotta sai tekeleet kotiinkin. Nyt kun sais vielä mahtumaan nuo kaikki tekeleet kaappiin meillä. Ei auta kuin ruveta polttelemaan ahkeraan. Saas nähdä minkälainen savu näistä mahtaa nousta.

Vain mielikuvitus on rajana siihen, että mihin noita kynttilöitä lähtee valamaan. Mm. maitopurkit, kuohuviinilasit ja peltipurkit olivat kova sana kurssilla. Jos teet maitopurkkiin kynttilän, niin laita lanka purkin läpi ja teippää kiinni hyvin. Muihin purkkeihin, joihin et pysty vetämään lankaa läpi niin kantsii laittaa naula tai klemmari langan ympäri kiedottuna pohjalle. Näin lanka ei nouse palaessa pintaan, vaan pysyy pohjalla.

Kuvan tekeleet on tehty seuraavanlaisesta sekoituksesta: puolet parafiinia ja puolet steariinia ja ripaus mehiläisvahaa. Sydänlanka on vedetty mehiläisvahapalalla, jotta siihen saa tukevuutta eli pysyy paremmin suorassa ja ilmeisesti palaa paremmin.

Alla tarkempia kuvia tekeleistäni.

Mehiläisvahasta tehdyt kynttilät.

Nyt riittää jouluna poltettavaa

Nämä tontut on valettu kertakäyttöisiin kuohuviinilaseihin.



Pääsiäisen keltaistakin tuli pari kynttilää. Toisessa servetistä leikatut tiput decoupage -lakalla laitettuna.

Tätä ylin kilon painoista itsenäisyyspäivän kynttilää meillä sitten poltetaakin varmaan seuraavat kymmenen vuotta. Sen verran iso järkäle tästä tuli. Röpelöinen pinta tehty lopuksi kastamalla kynttilä nopeasti steariini parafiini seokseen ja pyörittelemällä steariinirouheessa ja sitten vielä nopeasti takaisin seokseen, että rouhe kiinnittyy.

Munakennoihin tehtyjä sytykeruusuja. Näitä on helppo tehdä kotonakin. Vielä en ole kokeillut niiden toimivuutta takassa.

Nyt meillä sitten palaa aika pitkään! Toivottavasti ei kuitenkaan roihua eikä palohälyttimet pärähdä soimaan.

Piparkakkutalo askartelumassasta

Vihdoin ja viimein sain tehtyä tämän piparkakkutalon askartelumassasta. Tarvikkeet ovat olleet kaapissa jo melkein vuoden päivät. Tekijä vaan puuttui tai siis sitä taisi vähän laiskottaa. Täytyi ihan ottaa itseään niskasta kiinni ja ottaa oikein projektiksi tuon tekeminen että sai tuon täksi jouluksi tehtyä. Olis varmaan muutoin koko massa kuivahtanut jo ensi jouluksi pakettiin.

Tälläinenhän siitä sitten tuli. Ei mikään kaunis luomus. Ihan rehellisesti sanottuna vähän surkea, mutta eipä parempaakaan nyt saanut aikaiseksi. Askartelumassan kanssa kävi vielä niin, että laitoin ne painon alle kuivumaan ja eivät meinanneet kuivua ollenkaan ja sitten kun otin painot pois niin palat olivat käppyräisiä parissa tunnissa. No talokin siis sen mukainen. Tuo pohjapalakin mukavasti kupruinen reunoista, mutta siihen se jotenkin sopii.

Joskus (siis parisen kymmentä vuotta sitten) on tullut tehtyä piparkakkutalo savesta. Se tekele on nyt vanhemmillani, jossa se kaivetaan olkkarin pöydälle joka joulu. Voisin joskus ottaa siitäkin muutaman kuvan tänne. Se himpun verran kauniimpi kuin tämä askartelumassasta tehty. Lisäksi sen sisälle voi laittaa aidon kynttilän palamaan kun talo on poltettu polttouunissa.

Lopusta askartelumassasta väänsin vielä nämä piparit. No katsotaan laitetaanko näitä esille ensi jouluna :)

Ei taida enää rahkeet riittää oikean piparkakkutalon tekemiseksi täksi jouluksi. Taidan ostaa sellaisen vain jostain myyjäisistä ja tehdä vaan noita muumipipareita uusilla muoteilla. Ihan jo sormet syyhyää, että pääsis kokeilemaan niitä, mutta nyt torttuja paistelemaan.

Adalmiinan Helmessä

Körröttelin mummolasta tullessani ihanaisen Adalminan Helmen kautta. Paikkaan ei kyllä tule muuten eksyttyä jollei sitä oikein ota ohjelmaansa. On nimittäin sen verran syrjässä Turun motarilta, että paikka pitää kyllä tietää sinne löytääkseen, mutta on ehdottomasti käymisen arvoinen.

Oikein piti kartasta taas katsoa koordinaatit muistin virkistämiseksi ja löytyihän paikka helposti. Pois pääsy olikin sitten meikäläiselle vähän ongelmallisempi. Kaupassa ollessani oli ehtinyt tulla pimeä ja räntäkuuro päälle ja siinä kelissä kaikki pikkutiet näyttivät samalta. Jostain kumman syystä otin vahinossa jonkun pikkutien ja soppa olikin valmis. Siellä sitten pyörin vähän aikaa, jotta löysin tieni pois Paimion pikkuteiden perukoilta, mutta kotiin asti päästiin turvallisesti.

Ja kuka voi vastustaa näitä ihania Mailegin Nissejä. En ainakaan minä :)

Adalmiinan Helmi toimii Paimion perukoilla Turun kupeessa vanhassa kivinavetassa , joka tuo kauppaan oman tunnelmansa. Paikka pursuaa maalaisromanttista sisustustuotteita sekä talonpoikaisantiikkia. Paikka on ollut myös usein tv:ssä eri sisustusohjelmissa.

Eihän tästä ovesta voi olla kuin astumatta sisään. Sen verran kutsuva näkymä sisällä.

Adalmiinan Helmellä on myös oma nettikauppansa jollet tuonne asti pääse käymään. Käykääpäs kurkkaamassa http://www.adalmiinanhelmi.fi/.  Sieltä löytyy myös tarkka osoite kaupalle kartan kera, joka kummasti helpottaa paikan löytämistä. Vaikka kaupassa on tullut käytyä ennenkin, niin piti itsekin vähän virkistää muistia sijainnista. Paikkaan on kuitenkin helppo löytää vaikka pikkuteitä körrötellässä tulee sellainen olo, että onkohan sitä oikealla tiellä.

Niin ja tämä ei ollut sitten mikään maksettu mainos ;)

Nukkekodin joulua

Pitäähän näin joulun kolkutellessa ovella laittaa nukkekotikin joulukuosiin. Hankin nämä pienet jouluiset jutut nukke- ja nallemarkkinoilta jokunen viikko sitten.

Eipä näitä joulujuttuja uskalla tuolla nukkekodissa kovinkaan kauan pitää esillä tai ne ovat entiset. Odottavat sitten laatikossa lasten kasvamista. Ovat lähinnä äidin ilona tällä hetkellä.

Olis ollu kiva laittaa tänne joulukuusikin koristamaan, mutta eipä ole sellaista vielä tullut vastaan.

Aikamoista sorminäppäryyttä on kyllä vaatinut näiden joulutorttujen taitteleminen.

Aikanaan sitten lisää paljastuksia nukkekodin muista huoneista. Vielä kun sais tuon lattiankin laitettua.

Nyt meidän perhe suuntaa Lohjalle Mennen Ajan Joulumarkkinoille. Tosin ilma on kyllä aika kaamea. Vettä tulee ja myrskyää, mutta eipähän ole varmaan ainakaan ryysistä tällä kelillä.

Moikkelis moi!

Havukranssin tekoa

Olen aina joulumyyjäisissä ihastellut näitä havukransseja ja nyt päätin itsekin kokeilla sellaisen tekoa. No ei ihan onnistunut, mutta saa nyt luvan kelvata. Olis ehkä pitänyt laittaa vähän vähemmän havuja ja solmia ne pienempiin nippuihin, niin olis tullut noita havujakin enemmän näkyviin. No ens kerralla on sitten viisaampi.

Vähän tuota joulun punaista nauhaa vaan kylkeen, niin kranssi kelpaa nyt näin joulun ajan.

Huomenna duunin pikkujouluihin ja lauantaina kaverin 40 -vuotis synttäreille. Pelkkää juhlaa siis koko viikonloppu. Voi olla aika uuvahtanut mamma sunnuntaina.

Havuisin terkuin!

Tilkkutyyny

Vähän vaaleanpunaista väriä välillä tänne blogimaailmaan kun tuota joulun punaista tuntuu nyt vilahtelevan jokaisessa blogissa.

Ensimmäinen harjoitustyö tilkkuilun osalta valmistui jo jokunen aika sitten mutta en ole ehtinyt siitä napsia vielä kuvia kuin vasta nyt. Tyyny on tarkoitus sijoittua pikkuneidin sängylle ompelemani tilkkutäkin kanssa. Tilkkutäkistä kuvia sitten myöhemmin.

Ihan olen tyytyväinen tähän ensimmäiseen työhäni vaikka ehkä olisin tehnyt värityksen vähän erilaiseksi keskustan osalta mutta eipä ollut silloin tilkkutyökurssilla muita värejä mukana, joten oli tehtävä niistä väreistä mitä oli ja keksittävä äkkiä joku aihe harjoitustyölle.

Tulikos muuten katsottua linnan juhlia? Jotenkin se vaan kuuluu oman itsenäisyyspäivän viettoon, että juhlat pitää aina katsoa ja ihastella kauniita pukuja. Nytkin taas oli loistokkaita pukuja. Erityisen mieleeni oli Eija-Riitta Korholan vaaleanpunainen unelma.

Takan jouluilme

Takkakin on saanut jouluilmeen havukransseineen ja joulusukkineen. Sukat on tilattu Pottery Barnilta jokunen joulua sitten. Kiva kun niihin sai valita oman nimikoinnin.

Olisi ollut kiva laittaa aito havuköynnös koristamaan takkaa, mutta ei se ei taida vaan olla kovin käytännöllinen sisällä. Olisi tullut kyllä niin ihana tuoksu siitä, mutta nyt tyydytään vain tähän tekoköynnökseen. Ei tarvitse pelätä kuusen neulasten varisemista lattialle.

Olis varmaan pitänyt ladata takka täyteen puita ja tuli perään, niin olisi saanut vielä tunnelmallisia kuvia. Näyttää niin orvolta kun ei ole puita pesässä.

OIKEIN IHANAA ITSENÄISYYSPÄIVÄÄ KAIKILLE!