Töihin paluu

Syyskuu lähenee loppuaan ja meidän arki muuttuukin sitten kertaheitolla huomisesta lukien, kun nimittäin edessä on työelämään paluu. Äkkiähän tuo äitiysloma ja hoitovapaa tuossa hurahti ja meidän pikkuinenkin on jo totutellut tarhaelämään viikon verran. 

 Vähän kyllä tuo kolmen pienen lapsen arjen pyörittäminen työelämään yhdistettynä kauhistuttaa. Mitenkäs sitä ehtii tekemään enää mitään, kun ei ehdi nyttenkään vaikka on ollut kotona pienimmän kanssa? Kaiken kukkuraksi työpaikkani muuttui äitiysloman aikana ja huomenna odottaakin sitten monta sataa uutta työkaveria entisten muutaman kymmen lisäksi ja samalla työpaikka vaihtui myös sijainniltaan. Ei ole enää sitä mukavaa 15 min työmatkaa mitä oli ennen ja tarha oli vielä työpaikan vieressä. Lisäksi työmatka kasvoi ajallisesti aikamoisesti ja mikäli vien lapset aamusella kouluun ja tarhaan, niin työmatka kestääkin yhteen suuntaan mukavat 1,5 tuntia, kun täällä pääkaupunkiseudulla nuo aamuruuhkat ovat aikamoisia vaikka kilometrimäärältään matka on ihan siedettävä.  Pikkumiehen koulu sijaitsee yli 4 km päässä kotoa, jonne meidän pitää viedä ja hakea hänet ja tarha puolestaan 12 km päässä ja nämä eivät tietysti ole edes samalla suunnalla. Eniten stressiä tuottaa pienen koululaisen myöhäiset koulun aloittamisajat. Hänellä kun on kolme 9.15 aamua, jonka jälkeen pitäisi vielä viedä kaksi tarhalaista 12 km päähän työmatkan varrelle ja ehtiä jossain vaiheessa töihinkin. Meillä ei kun ole mitään aamupäiväkerhoa koululla, jonne voisi viedä hänet odottamaan eikä häntä oikein voi jättää koulun pihallekaan seisomaan yli tunniksi, varsinkaan kun hän ei osaa vielä kelloa eikä edes tiedä mistä kellon soitosta kuuluisi mennä sisälle. Saas nähdä miten saadaan nämä kaikki sujumaan, kun ei viitsisi oikein noin pientä ykkösluokkalaista laittaa bussilakaan seikkailemaan ja kukaan hänen luokkalaisistakaan ei satu edes asumaan täällä suunnalla. Aika aikaisin sitä töistäkin pitää lähteä kotiin päin, jotta ehtii hakemaan kaikessa paluuruuhkassa lapset ennen klo 17 tarhasta ja koulun iltiksestä. Onneksi sentään mies pystyy välillä viemään lapset aamuisin, mutta hänellä kun on työmatkoja yleensä muutama viikossa, jolloin minun pitää viedä ja hakea lapset, joten vähän stressiä tässä rupeaa pukkaamaan, huoh! Valitettavasti isovanhemmatkaan eivät pysty auttamaan päivittäisissä kuljetuksissa. Ehkä tässä pitäisi kömpiä tuonne peitonkin allekin jo pikkuhiljaa, kun kello soi huomenna 5.15, ettei ole ihan töttöröö heti ensimmäisenä päivänä.

Pariisin kuulumiset kuulette sitten kun ehdin purkamaan kuvat koneelle ja kirjoittelemaan postausta, mutta oli aivan mahtava reissu. Sen siivittämänä jaksaakin nyt sitten taas aloittaa tarmokkaana työnteon.

Uudet Truly Blond -vaalennustuotteet

 

Sain Lorealtilta testaukseen Nutrisse Truly Blond -vaalennusaineita ja näin blonditukkaisena otinkin lähetyksen mielelläni vastaan. Oma luonnollinen hiusvärini kun on tuo perinteinen suomalainen mitäänsanomaton maantienväri, joten jotain tuolle tukalle pitää aina tehdä, kun ei ole kiva näyttää harmaalta hiirulaiselta. Onneksi anoppi on sattumoisin kampaaja ja hän onkin vuosikausia laittanut meillä kotona minulle vaaleita raitoja ja usein ollaankin käytetty nimenomaan L´orealin tuotteita. Nyt Garnierin Nutrisse Truly Blond -vaalennus sarjaan oli tullut kaksi ihan uutukaista tuotetta joita testailin. 

Sarjaan on tullut sävyttävä hoitoaine keltaisuutta vastaan, jonka tarkoituksena on poistaa vaaleiden hiusten keltaisuutta. Hoitoaine antaa kiiltoa ja hoitaa intensiivisesti. Tuote tuntuikin käytössä ihan miellyttävältä ja selvitti tukankin ihan hyvin. Minulla kun on myös taipumusta takkutukkaisuuteen, kun on pitkä tukka ja varsinkin pesun jälkeen pehkossa onkin aina aikamoinen selvittäminen.

Toinen uutukaisista on vaalentava suihke, joka lämmön aktivoimana vaalentaa tukkaa asteittain. Tätä ehdin kokeilemaan vasta kerran pienelle alueelle ja laitoin heti seuraavana päivä uudet raidat tukkaani, joten tuotteen tehosta en osaa vielä oikein sanoa mitään, kun tosiaan jäi tuo kokeilu vielä vähän kesken. Tuote ainakin tuoksuu hyvältä eikä ole tietoakaan mistään vetyperoksidin tuoksusta. Tätä aion kyllä testata syvällisemmin heti kun tuo juurikasvu rupeaa taas näkymään ja nyt kun tuota auringonpaistetta ei ole enää vaalentamassa omaa hiusväriä, niin äkkiä tuo juurikasvu tuleekin näkyviin ja itse sen huomaa varsinkin etuhiuksissa jakauksen kohdalta. Tuote onkin oikein tervetullut lisä meille wanna be blondeille.

Kohti Pariisia!

Lähdettiin pikkuneidin kanssa sienimetsään ja saaliina oli nolla sientä, mutta saatiinhan me sentään mukaan nämä puolukan varvut ja masuun muutamat mustikat. Nuo punaiset puolukat olivat niin houkuttelevan näköisiä, että piti nyhtää niitä mukaan. Ehkä ensi kerralla paremmalla onnella sitten sienten suhteen.

Huomen aamulla olisikin sitten reissu kohti Pariisia. Lähdetään kuuden vanhan opiskelijaneitokaisen tai no en tiedä voiko meitä enää neitokaisiksi kutsua, kun taidetaan olla enemmänkin keski-ikäisiä mammoja, mutta silloin joskus opiskeluaikoina oltiin vielä niitä nuoria ja kauniita neitokaisia. Meillä on ollut tapana kokoontua vähintään kerran vuodessa ns. kokoustamassa tämän kaveriporukan kanssa ja todella hyvä, että tämä on joskus saatu sovittua. Ollaan laadittu ihan viralliset säännötkin meille ja yhtenä sääntönä on se, että vain aivan pakottavasta syystä saa olla pois tai muuten joutuu maksamaan sopimussakon. Hih, mitäs muuta voi juristiporukalta odottaa. Näinä ruuhkavuosina tuota yhteistä aikaa ei oikein tunnu löytyvän ja olisi yhteydenpito jäänyt huomattavasti huonommalle, ellei oltaisi tuota joskus saatu sovittua. Meillä on jopa ns. vuosikirja, johon kirjataan tarkasti mitä viime kokouksen jälkeen on tapahtunut, niin pysytään itsekin sitten kärryillä, kun joskus hamassa tulevaisuudessa kiikkustuolissa niitä tekstejä luetaan. Nyt tosiaan päätettiin yhteistuumin, että pidetään vähän tällainen pidennetty kokous Pariisissa ilman yhtään lasta ja miestä. Lähtö tosiaan huomenna heti aamulla ja paluu sitten ma yöllä. Tiedossa siis nauttimista Pariisin tunnelmasta hyvässä seurassa, shoppailua ja nähtävyyksien katsomista. Myös liput Lidoon hankittuna, vaikka olikin aika suolainen lipun hinta, mutta kerrankos sitä Pariisiin menee tuolla porukalla tai tiedä sitä vaikka innostuttaisiin enemmänkin. No seuraavalla kerralla sitten Moulin Rouge :)

Kuulumisiin!

Frozen 6 v synttärit

 Meillä vietettiin viikonloppuna pikkuneidin 6 v synttäreitä Frozen teemalla. Äippäkin tietysti innostui heti järjestämään näitä, vaikka alunperin piti olla prinsessasynttärit, mutta kun tuo Frozen on nyt niin pop, niin vaihtui teema sitten tähän, vaikka kaipa tuokin jonkinnäköinen jääprinsessa onkin. Vähän karkasi mopo käsistä näitä järkätessä, mutta minkäs sille voi jos pikkuneiti omistaa näin hoopon äidin, joka tahtoo ja tykkää näpertää kaikkea tällaista. Ei voi kuin katsoa peiliin ja syyttää sieltä näkyvää peilikuvaansa!

Leivoin elämäni toisen nukkekakun ja tällainen siitä sitten tuli. Tein tuon samalla ohjeella kuin viime vuoden Helinä Keiju -kakun ja vähän jänskätti, että mitäköhän tuosta tällä kertaa mahtaa tulla. Aina kun ei tiedä mikä lopussa odottaa. Vähän on vielä harjoittelemista tuon sokerimassan laittamisessa, kun lähti repeilemään, mutta onneksi sain peitettyä ne aika hyvin. Elsan kruunu oli jossain karkuteillä, joten prinsessa jäi nyt ilman sitä, mutta tuskin sitä kukaan edes huomasi.

Tästä takaosasta ei tullut kovinkaan kaunis, kun sokerimassa repeili, joten piti keksiä noita kukkia neidon peppu täyteen, että peittyivät.

Perinteiseen tapaan käytin taas vanhoja pulloja juomapulloiksi ja printtasin niihin teemaan sopivat etiketit. Hih, itse juoman värjäsin siniseksi, minkäs muunkaan väristä se voisi olla, kun on kyse Frozenista.

Monella synttärillä onkin ollut näitä itsetehtyjä suklaatikkareita, joten tämäkään ei ollut poikkeus. Kummasti ne vaan vähenivät ennen synttäreitä ja kukaan ei tunnustanut, että olisi käynyt salaa niitä syömässä. Ehkäpä minä olen kävellyt unissani niitä puputtamaan ;)

Popparikulhot väsäsin muffinssikupeista, johon liimasin tuollaisen Frozen aiheisen kuvan höystettynä sankarin nimellä.

Cup cakeihin löysin netistä Frozen kääreitä, jotka sitten printtasin vähän paksummalle paperille ja leikkelin irti. Meinasi käydä näiden kanssa vähän köpelösti, kun eivät meinanneet millään ylettyä muffinssin ympärille, mutta onneksi sitten sain juuri ja juuri ne kiinni. Muffinssit kuorrutin valmiista kuorrutteesta. Oli muuten aika ärhäkän värisestä neonpinkkiä ja ei ollut mitenkään edes hyvän makuista. Kuvissa se näyttää huomattavasti värittömämmältä mitä se oli luonnossa oli. Väsäsin vielä tuosta nukkekakusta jääneellä sinisellä sokerimassalla noita kukkia niiden päälle, niin sai niihinkin vähän sinistä mukaan.

Ja eihän Frozen synttäreitä voi viettää ilman lumihiutalepipareita. Näistä olikin jo ohje aikaisemmin blogissani.

Kaapista piti luonnollisesti kaivaa pikkuneidin korkkarit jalkaan. Hänhän oli toivonut korkkareita jo monta vuotta ja oli niin pettynyt kun pari joulua sitten ei saanut niitä. Vihdoin kun hän on sellaiset saanut, niin aina kuin vain on mahdollista, ne pitää laittaa jalkaan, vaikka vähän isot ovatkin.

Pikkuneiti oli oikein tyytyväinen synttäreihinsä ja lahjatkin olivat mieleisiä. Vielä olisi yksi koitos edessä synttäeiden osalta, kun huomenna olisi kaverisynttärit edessä ja talo täyttyy 16 kirkuvasta lapsesta. Huoh ja apua!

Lumihiutale piparit

Meillä vietetään nyt viikonloppuna Frozen synttäreitä ja tietysti kiltti äippä leipoo teeman mukaisia pipareita. Kyllähän Frozen synttäreillä pitää lumihiutale pipareita olla. Tällaisia niistä sitten tuli. Vähän on vielä harjoittelemista noiden pursotusten suhteen, mutta pikkuhiljaa hyvää tulee. Laitoin tähän postaukseen ohjeentynkää, jos joku muukin innostuu näitä värkkäilemään.

Snowflake cookies ohje:

125 g suolatonta voita

1,5 dl sokeria

1 muna

1 tl vaniljasokeria

4 dl jauhoja

Sekoita voi ja sokeri sähkövatkaimella, kunnes seos on kevyttä. Lisää muna ja sekoita. Siivilöi jauhot ja vaniljasokeri ja sekoita hyvin. Vaivaa taikinaa kunnes se on sileää. Laita sen jälkeen jääkaappiin lepäämään vähintään puoleksi tunniksi tai yön yli. Kauli taikinasta kevyesti jauhoitetulla alustalla n. 4 mm paksuiseksi. Otan lumihiutale muotilla pikkuleipiä ja aseta ne leivinpaperin päälle uuninpellille. Paista 180 asteessa 10-15 minuuttia, kunnes ne ovat saaneet hieman väriä.

Jäähtyneet piparit koristellaan pikeerillä (royal icing) ja annetaan kuivua hyvin. 

Pikeeri

1/4 dl valkuaista

1 1/2 dl tomusokeria

3 tippaa sitruunanmehua/tiivistettä tai etikkaa

Vatkaa valkuaista ja 1 dl tomusokeria sähkövatkaimella 3 min. Sekoita joukkoon sitruunanmehu ja loput tomusokerista, jos pikeeri on liian juoksevaa. Jatka vatkaamista hetkisen. Värjää halutessasi esim. sinisellä pastaväreillä. Pikeeri saa olla aika löysää, jotta se levittyy tasaisesti piparin päälle.

Tee pikeerillä ensin ääriviivat ja ala täyttämään pipari ääriviivojen sisältä.

Kun pikeeri on kokonaan kuivunut (vähintään 4 tuntia) voit aloittaa koristelun toisella värillä ja laittaa haluamasi koristeet.

Osa pipareista sai vielä syötävän glitterikoristelun pintaansa, kun ainahan pitää olla vähän bling blingiä näissä tyttöjen jutuissa.

Huomenna aamulla olisikin sitten edessä Frozen nukkekakun väsääminen. Vähän jo jänskättää, että mahtaakohan se onnistua. Kakkupohja on onneksi sentään jo jäähtymässä keittiössä.

Frozen kakkuideoita

Meillä vietetään viikonloppuna pikkuneidin 6 v synttäreitä ja surffailin netistä hakemassa vähän inspiraatiota, että minkäslaisen kakun sitä sitten yrittäisi tehdä. Juu ja en minä ihan tällaisia kakkuja todellakaan kykene tekemään, mutta on näitä vaan niin kiva katsella, kun ne jotkut vaan osaa. Poimin tähän teillekin vähän inspiraatiota, jos on tuloillaan Frozen synttärit.

 

Jollei osaa valita, että tekisikö Elsa vai Anna kakun, niin näihän se hoituu myös tekemällä molemmat. Hih, anteeksi nyt mutta minulle tulee tästä kyllä mieleen yhteen kasvaneet siamilaiset kaksoset, jotka odottavat erilleen leikkausta. Hyi mua!

Ehkäpä tänäkäkin vuonna yritän tehdä nukkekakun. Viime vuonnahan väsäsin ekaa kertaa Helinä Keiju nukkekakun (jonka ohje näkyykin tuossa blogini sivupalkissa), joten kaipa sillä ohjeella tuo Elsa nukkekakkukin onnistuisi. Tosin meikäläisen taidoilla mikään ei ole varmaan, mutta ainakin yritettävä on ja varattava tarpeeksi sokerimassaa, jos sattuu menemään pieleen.

Sisustusliike Olivan syksyn uutuuksia

Kävin tutustumassa sisustusliike Olivan syksyn uutuuksiin Espoon Sellossa ja tässä teillekin makupaloja. Liike oli täynnä mm. Linumin, Lexingtonin ja Chhatwal & Jonsonin syksyn uutuksia.

Heti liikkeeseen sisäänastuessa tervehtii tulijaa tämä sänkykokonaisuus mielenkiintoisine väreineen. Jotenkin tuo myrkynvihreä ja sinapinkeltainen ovat niin nostalgisia värejä ja tuovat mieleeni vahvasti 60-luvun, vaikka tosin en ole silloin ollut vielä syntynytkään, mutta jotenkin yhdistän nuo värisävyt sinne vai koskakohan tuollaisia sävyjä on käytetty? Muutoinkin syksyn uutuuksissa huomasi vahvasti tämän tumman vihreän sävyn läsnäolon.

Linumin tyynyjä

Tässä puolestaan lempimerkkini Lexingtonin syksyä

Sisustusliike Olivassa on myynnissä myös näitä Chhatwal & Jonsonin täyspellavaisia tyynynpäällisiä. Aika herkullisen värisiä muuten.

Olivassa on myynnissä myös Nicolas Vahén tuotteita ja runsaasti sisustuskankaita kattaen ompelupalvelun.

 Sisustusliike Olivalla on myös verkkokauppa, jonne pääset tästä klik. Toki jos vain mahdollista, niin kannattaa vierailla itse liikeessä, koska siellä runsaampi valikoima ja vinkkinä, että Sellossa alkaa huomenna maanantaina viikon mittaiset Sembalot ja Olivassakin on hyviä tarjouksia, joten kannattaa pistäytyä ihan paikan päällä.