torstai 30. tammikuuta 2014

Blogi 3 vuotta


Eilen iltasella tuli yhtäkkiä mieleen, että koskakohan minä tätä blogia aloitin kirjoittamaan. Piti ihan kaivaa ensimmäinen postaus esille ja kas eilenhän se 3 vuotta tulikin sitten täyteen. Kukapa olisi uskonut, että tätä niin kauan jaksan raapustella tai yleensäkään, että rupeaisin kirjoittamaan omaa blogia. Joskus kun tuli nimittäin vannottua, että en minä ainakaan mitään blogia rupea kirjoittelemaan ja kukas näistä mun jutuista nyt olisi edes kiinnostunut.

Jostain tuo kimmoke sitten kuitenkin lähti ja eihän sitä varmaan enää osaisikaan olla enää ilman bloggausta. Siitä on tullut yksi rakkaista harrastuksista ja samalla meidän perheen pienoinen päiväkirja, vaikka eihän toisaalta blogien sisältö yleensä ole kuin pintaraapaisu eletystä elämästä ja yleensä keskitytään vain positiivisiin asioihin. Kukas sitä nyt haluaisi toisten murheista hirveästi kuulla, kun niitä riittää varmaan kullakin ihan omastakin takaa. Mielestäni blogien tarkoitus on olla juuri nimenomaan positiivisia arjen pakopaikkoja, jotka saavat hyvälle mielelle ja olla inspiroivia.  


Kiitokset kaikille rakkaillaille lukijoille! Ihanaa, että jaksatte olla matkassa mukana. Enpä olisi uskonut, että teitä olisi kerääntynyt näin paljon vuosien varrella.  

Tämä vuosipäivä tuli nyt niin yllättäen, että en ehtinyt mitään arvontaa tähän hätää järjestää, mutta eiköhän sellainenkin saada aikaiseksi vuosipäivän kunniaksi sitten myöhemmin.

Näiden keväisten esikoiden myötä mukavaa torstaita! Pitäisi varmaan lähteä keittämään ns. kakkukaffet, vaikka en sitä kahvia juokaan. Ehkäpä kaivan Daim kakun pakkasesta vuosipäivän kunniaksi ja keitän kuumat kaakot sen kyytipojaksi :)

keskiviikko 29. tammikuuta 2014

Riihimäkeä


Mitäs sitä tekisi vanhoilla Riihimäen lasipurkeilla? No niihin voi tunkea esim. vähän sammalta ja laittaa kynttilä kyytipojaksi ja sipaista rusetti kaulaan. Tämä horteansiakimppu onkin jo aikaisemmin vilahtanut täällä kuvissa ja nyt se vain viereensä kaverukset. Purkkien sisään tungin Ikean joulukynttilät, johon painoin kiinni nuo strassikoristeet.


Näihin Ikean joulukynttilöihin sopii jotenkin aivan täydellisesti nämä strassikoristeet. Jonkun mielestä ehkä vähän liian kromeluuria, mutta juuri meikäläiselle sopivaa bling blingiä. Harakka mikä harakka! ;) Piti sitten vielä hakea vähän täydennystä Ikeasta, kun ei näitä kuvioituja kynttilöitä taida sitten enää joulun jälkeen sieltä saada tai siis niin olin ainakin päättelevinäni, kun nuo olivat joulukynttilöiden joukossa.


Jos kaipaat vinkkiä noiden rusettien tekemiseen, niin mielelläni valaisen sitä kanssa syvällisemmin. Jossain vaiheessa sen teosta on tainnut olla postaus täällä blogissa.


Piti testata sitten näitä lasipurkkeja vielä erivärisellä kynttilällä, mutta jotenkin tuo pinkki kynttilä ottaa liiaksi silmään. Kyllä tuo valkoinen on vaan tyylikkäämpi. 


Nyt tekisi päikkärit poikaa! Vauvamasu kun painaa jo sen verran, että nukkumisesta ei tahdo tulla enää mitään. Taidanpa tehdä haaveista totta ja lähteä pötköttelemään :)

sunnuntai 26. tammikuuta 2014

Uusia ja poistuvia Muumimukeja

Yksi Muumihöperö täällä taas näistä Muumiastioista selittelee. Nyt on taas pientä kuohuntaa Muumimukimarkkoilla, kiitos uuden Tove juhla nimisen mukin, joka on tehty Tove Janssonin syntymän 100-vuotisjuhlan kunniaksi. Erikoisen tästä tekee sen, että joka kuudennesta mukista löytyy silmälasikuvio ja tietysti jokainen Muumimukikeräilijä haluaa nimenomaan juuri sen keräilykappaleen itselleen. Nämä silmälasilliset mukit kun on hamstrattu kaupoista suurinpiirtein ennen kuin ne ehtivät edes hyllylle saakka ja aikamoisen ryöpytyksen Iittala onkin saanut näistä. Itse onnistuin monen päivän metsästyksen ja kyttäilyn jälkeen saamaan jopa omani. Meinasi jo hermot mennä tämän kanssa, kun tuntui ettei mistään saa omaansa, vaikka oli heti paikalla kun kuormaa purettiin hyllylle ja äitini kanssa metsästi toisessa kaupungissa näitä päiväkaupalla. 


Näin uudesta Toven juhla mukista kerrotaan Arabian sivuilla: "Arabia juhlistaa Tove Janssonin syntymän 100-vuotisjuhlavuotta Toven juhla -sarjalla, jonka kuvitus pohjautuu Janssonin Vaarallinen matka -kirjaan. Juhlavuoden mukiin on ikuistettu hetki Muumien puutarhajuhlista. Kuvituksen on tehnyt taiteilija Tove Slotte Janssonin Vaarallinen matka -kirjan pohjalta. Juhlavuoden erikoisuutena osasta mukeista löytyy mukin sisäpuolelta silmälasikuviointi. Jokaisesta myydystä Toven juhlavuoden tuotteesta lahjoitetaan kaksi euroa UNICEFille lasten koulutuksen tukemiseen kehitysmaissa. Toven juhla -tuotteet saatavilla 2.1.-30.11.2014 tai niin kauan kuin tuotteita riittää."


Jos on vielä hankkimatta tämä vuoden 2013 joulumuki ja kulho Kuusen alla, niin kipin kapin kaupoille. Tämä oli myynnissä vain nyt joulusesongin ajan eli jos tämän haluaa, niin kannattaa toimia nopeasti. Jonkin verran näitä on vielä kaupoissa myynnissä ja ihan hyviä allennuksiakin on näyttänyt olevan. 


Tämän mustan Muumipapan ja punaisen Muumimamman valmistus lopetettiin nyt vuoden 2013 lopussa, joten jos nämä vielä puuttuvat kokoelmista, niin ei kannata enää kauaa miettiä. Tosin aika hyvin tätä on vielä näyttänyt olevan kauppojen hyllyillä jäljellä.  


Tässä virallisia kuvia mukeista ja kulhoista, jotka tulevat näiden poistuneiden Muumipapan ja mamman tilalle. Ovat ainakin värikkäämpiä mitä poistuneet ja erityisesti tuo purjevene aiheinen Muumipappa näyttää kivalta.





Kesän 2014 kausimukistakin on jo ilmaantunut virallisia kuvia. Tämän purjehtien Tahmatassun ja Tuutikin -nimisen mukin lanseeraus on huhtikuussa 2014. Muistuttaa kieltämättä aika paljon väritykseltään viime kesän kausimukia Niiskuneiti ja Runoilija ja kesän 2012 kausimukia Primadonnan hevosta, mutta eipä se ainakaan meikäläistä haittaa, koska itse tykkään tuosta värityksestä. Mukavaa vaan, että tuo värikäs linja jatkuu ja mielestäni tämä kesän 2014 purjehtien Tahmatassun ja Tuutikin kanssa on ihan nättikin, jota ei ihan kaikista Muumimukeista ja kulhoista voi sanoa :)



Jotenkin tuntuu, että näitä uusia Muumimukeja tulee nykyään oikein liuhihnalta ja vähän jopa liian nopeaan tahtiin. Kaapit kun on jo täynnä mukeja ja aina pitäisi käydä ostamassa uusi tulokas sarjaan ja kaiken kukkuraksi kun olen ostanut näitä aina vähintään tuplat eli molemmille lapsille omat ja ehkä vielä kolmaskin, jota uskaltaa sitten käyttää. Täytyy kohta jo hankkia uusi astiakaappi, että saa mahtumaan kaikki uudet mukit jonnekin, vaikka tosiaan aloitin tämän keräilyn vasta vähän yli vuosi sitten :)

perjantai 24. tammikuuta 2014

Risuja ja tulppaaneja


Se olisi sitten viikonloppu ja senpä kunniaksi tuli ostettua tämän vuoden ensimmäiset tulppaanit. Miten se onkaan aina yhtä vaikeaa valita, että minkä värisiä tulppaaneja sitä ottaisi ja sitten kuitenkin aina ostan niitä samanvärisä kuten ennenkin, yleensä siis keltaista ja pinkkiä. Joka kerta kuitenkin pitää tehdä tuo mietintäprosessi tarjonnan edessä :)

Nyt lähes joka kaupassa tulppaanit ovatkin tarjouksessa. Kaksi kimppua pitikin siis napata kotiin. Tykkään käyttää tuota Aalto vaasia tulppaaneissa, mutta  tuo kahden nipun 14 kukkaa on vähän turhan vähän tuohon vaasiin ja sitten taas kolme kimppua liikaa. Nyt kekkasin laittaa tuon risuhässäkän ensin vaasiin ja nuo 14 kukkaa riittikin sitten tosi hyvin tuohon. Eivät nyt repsota vaasin laidoilla, vaan sai kimpun kivasti tuohon keskelle.


Kyllä tästä väriläiskästä vaan tulee hyvälle mielelle. Kevättä jo rinnassa, kun tätä katselee. 


Tämän väripläjäyksen myötä mukavat viikonloput!

keskiviikko 22. tammikuuta 2014

Bloggauspaikka



Sain kivan blogihaasteen Maaritilta Roosaa ja Valkeaa -blogista, jossa pyydettiin esittelemään oma bloggausnurkkauksensa. Joskus on tullut otettua nämä kuvat meidän työnurkkauksesta, joka toimii myös meikäläisen pääasiallisena bloggauspaikkana, joten hyödynnän ne kuvat nyt tähän postaukseen. Meidän ns. työnurkkaus on olkkarin yhteydessä. Siinä mielessä kiva, että tämä on telkkarin....siis olkkarin yhteydessä, että pystyy seurustelemaan muidenkin kanssa kun tässä koneella näpyttelee mm. blogia.


Työpöytänä meillä on tämä massiivinen tamminen kirjoituspöytä. Tämä pöytä on siitä kiva, että siinä on koristelut molemmin puolin eli myös sen takana istuva saa ihailla koristeluita. No jos nyt ostaisin kirjoituspöytää, niin en kyllä tällaista valitsisi. Ostin tämän nimittäin joskus kauan sitten opiskeluaikoinani huutokaupasta. Opiskelukämppääni se ei edes todellakaan edes mahtunut vaan se sai paikkansa vanhemmiltani vuosiksi kunnes se mahtui omaan kämppääni. Vuosien saatossa se on nyt seurannut kämpästä toiseen ja ei siitä enää ehkä raski edes luopua. Oikeaa tällaista mummolatunnelmaa :) Pronssinen Amor patsas pöydän reunalla on raahattu Thaimaasta. Painoa silläkin taitaa olla pitkälti yli 10 kg, mutta Suomeen asti se kuitenkin saatiin.


Tältä meillä näytti vielä jokunen tovi sitten tuolta kirjoituspöydän takaa kurkattuna. Löysin arkistoista tällaisen vanhan kuvan ja kun silloin oli näköjään vielä paistanut kivasti aurinko, niin liitin tämänkin kuvan vielä tähän. Keittiö siis ylhäällä vasemmalla, olkkari suoraan vasemmalla ja ruokatila suoraan edessä. Kyseinen ruokapöytä on saanut jo uuden kodin ja meillä on nykyään valkoinen lankkuruokapöytä. 


Meidän huushollista näitä purjeveneitä löytyy. Äkkiseltään laskettuna oliskohan niitä viisi kappaletta tuollaisia isompaa sorttia. Pienempiä en edes laskenut. Tähän kaappiin on kätketty kaikki kristallilasit ja Arabian Paratiisi astiasto. Itse kaapin kyllä vaihtaisin koska tahansa johonkin muuhun. Oli samaa sarjaa kuin meidän vanha ruokapöytä, mutta tämä on vielä jäljellä. Tekisi mieli maalata se valkoiseksi, mutta kun tuo rasvainen Acacia-puu ei taida oikein soveltua valkoisen maalin alle, vaan voi ilmeisesti sitten tunkea tuo tumma väri valkoisen läpi. Onkos kenelläkään siitä sattumoisin kokemuksia? 


Työnurkkauksen ikkunaa koristaa tämä kolmiosainen lyijylasityö. Näitä lyijylasitöitä tuli myös joskus väsättyä oikein urakalla. Tämän tein äitini kanssa kesällä 2001. Ihastuin tähän nimenomaiseen malliin silloin yhden lasiliikkeen ikkunassa, mutta myymälän omistaja ei suostunut myymään ohjetta. Löysin kuitenkin ohjeen sitten yhdestä lyijylasikirjasta ja päästiin hommiin. On muuten aikamoinen homma näissä ja ymmärrän täysin miksi ne maksavat niin paljon.  Ensin lasit leikataan lasiveitsellä reuna reunalta, palat hiotaan millilleen toisiinsa sopiviksi, laitetaan kuparinauhaa ympärille ja kolvataan lyijytinaseoksella toisiinsa kiinni. Lopuksi lisätään vielä tuo kiskonauha.  Valitettavasti nykyään näitä tulee myös liukuhihnatyönä Kiinasta ja muista kaukomaista, mutta niitä ei oikein voi sanoa edes aidoksi käsityöksi ja niiden lasien laatu on mitä on. 


Tällainen oli siis meikäläisen bloggauspaikka, vaikka aika usein tuo kannettava kyllä kulkeutuu mukana sohvalle syliin suoraan telkkarin eteen tai sitten tälle rottinkituolille. Ongelmana tällä hetkellä on vain se, että en pysty tämän ison mahani kanssa oikein istumaan missään kovinkaan pitkää aikaa, joten pitää vähän väliä muutella istumapaikkaa ja voivotella :) 

Tämä haaste on tainnut jo kiertää jonkin verran, mutta siitäkin huolimatta laitan haasteen eteenpäin seuraaville blogeille: 

Ruususuu
Sisustusunelmia
Kuulasta ja kepeää

sunnuntai 19. tammikuuta 2014

Tähtimokkapalat


Vähiin käy ennen kuin loppuu. Nimittäin huomenna olisi viimeinen työpäivä ja sitten mammislomalle. Masun kasvattelua siis vielä n. kk edessä. Ns. viimeisen työpäivän kunniaksi leivoin työkamuille mokkapaloja, jotka koristelin tähdillä. Yläkuvan mokkapalat olen koristellut joskus aikaisemmin tomusokerilla, mutta nyt päätin kokeilla strösseleitä tähtien tekoon, kun tuo tomusokeri tuppaa vähän sulamaan, jos joutuu säilyttämään mokkapaloja jääkaapissa ennen tarjoilua. Lisäksi kokeilin nyt toista mokkapalan ohjetta kuin viimeksi ja tuli paljon maukkaampia. Ei halkeillut tuo kuorrutuskaan ja pohja on ihanan paksu.


Tässä vielä teillekin tämä mokkapalan ohje johon tykästyin. Pohjasta tulee tosiaan hieman normaalia paksumpi, mutta itse pidän juuri sellaisesta. Lisäksi en pidä kahvin mausta, joten tässä ohjeessa ei juuri ollenkaan maistu tuo kuorrutteen kahvi, kun korvasin osan siitä maidolla. Jos taas on kahvin ystävä, niin kuorrutteeseen voi laittaa 4 rkl kahvia ja jättää tuo 2 rkl maitoa pois.

Criden tähtimokkapalat

Pohja:
300 g margariinia
4 kpl munia
 2 dl kevytmaitoa
6 dl sokeria
8 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
3 rkl kaakaojauhetta
2 tl vaniljasokeria

Kuorrutus:
100 g margariinia
400 g tomusokeria
3 rkl kaakaojauhetta
2 rkl kahvijuomaa
2 rkl maitoa
2 tl vaniljasokeria

Sulata voi ja anna jäähtyä. Vatkaa munat ja lisää maito. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää ne munaseokseen. Lisää sulatettu voi ja sekoita. Paista 200 asteessa leivinpaperin päällä uuninpellillä n. 20 min. 

Sulata kuorrutuksen rasva kattilassa ja lisää muut aineet. Sekoita tasaiseksi massaksi. Levitä kuorrutus jäähtyneen pohjan päälle ja koristele.


Tähtien muotoiluun käytin tällaista pahvia, johon oli leikattu tuo tähden malli. Strösseleitä pitää vähän painella tuohon kuorrutteeseen sisälle, jotta pysyvät täytteen päällä ja vaatii vähän enemmän kärsivällisyyttä kuin tuo tomusokerin laittaminen, mutta ei pitäisi sitten sulata yhtä helposti kuin tuo tomusokerin. 

Nyt valmistautumaan huomiseen viimeiseen työpäivään. Toivottavasti mokkapalat maistuvat :)

torstai 16. tammikuuta 2014

Perhekuva kehyksiin


Vihdoin ja viimein saatiin myös tämä vuosi sitten otettu perhekuvamme makuhuoneen seinälle muiden kuvien joukkoon. Kävi nimittäin siten, että käytiin perhekuvauksissa yli vuosi sitten ja tilasin 20x30 cm kokoisen perhekuvan, johon olin sopivasti bongannut Riviera Maisonin sivuilta juuri kyseiseen kuvaan kokoon sopivan kehyksen. Laitoinkin tämän kehyksen sitten tilaukseen Helsingin liikkeen kautta. Kehys sitten tulikin ja kyljessä komeili 21x30 cm kokolappu eli että sen kokoinen kuva sopii tuohon. Mitta ei tosiaankaan täsmännyt ulko-osien mittoihin, vaan tarkoitti kuvan kokoa. Siinä sitten rupesin laittelemaan kuvaa kehyksiin ja ihmettelin, että onpas meidän kuva kumman iso. Hain sitten mittanauhan ja kehyksiin mahtuva kuva olikin n. 4 senttiä pienempi sekä ylhäältä että alhaalta. Hitsit, että harmitti, koska tuon kokoista kuvaa ei saa edes teetettyä missään ja ns. negatiivit myös kuvausstudiolla. Tätä probleemaa sitten palloteltiin lähes vuosi tilaamani kaupan kanssa, että mitäs tehdään, kun olin sitten jo laittanut nuo saman sarjan pienemmät kehykset meidän betoniseinälle ja jättänyt tuolle isommalle kehykselle siihen oman tilan keskelle. Halusin kuitenkin samaa sarjaa olevan kehyksen ja eikä noita pienempiä kehyksiäkään oikein voinut enää lähteä liikuttelemaan kun kyseessä on betoniseinään poratut koukut ilman ikäviä uusia reikiä.

Jonkinlainen sopu saatiin sitten toimittaneen liikkeen kanssa aikaiseksi ja sain osan rahoista takaisin ja jouduin sitten vaan leikkaamaan meidän perhekuvasta osan meidän pikkumiehen päästä pois ja meidän jalat. Ei ihan nyt näytä siltä tuo kuva mitä alkuperäisenä, mutta eipä voinut sitten muutakaan. Itse Riviera Maisonilta ei sitten ikinä tullut mitään vastausta tai hyvitystä, vaikka vika oli täysin heidän. Ilmeisesti kukaan ei ollut aikaisemmin sitten kiinnittänyt tuohon sen enempää huomiota, että kehys on valmistettu ihan väärän kokoisena mitä on ilmoitettu. Edelleen heidän kehyksissään on virheellisesti väärä kokolappu eli ei kukaan viitsinyt sitäkään sitten korjata niihin. Luulisi, että joku muukin huomaa tuon asian ja ilmoittaa siitä vai eikö ihmiset sitten vaan välitä? Vähän hassulta tuo kuva nyt näyttää tuossa kehyksessä, kun on liian iso siihen, mutta tällä nyt sitten mennään.

keskiviikko 15. tammikuuta 2014

Talven pelastajat

Näin talvella kun virta on vähissä ja flunssa tuntuu vaivaavan lähes joka toista, niin tässä meikäläisen muutama talven piristysruiske from nature.


Ilmojen kylmetessä ja pakkasen ruvetessa paukkumaan, niin pitää taas siirtyä vähän tuhdimpiin rasvoihin. Uutena kokeiluna tämä Frantsilan ravitseva kasvovoide Midsummer Rose. Sitä onkin kiva levitellä nassuun ja muistella kesää. Sivukommenttina vielä, että aivan ihana pakkaus muuten tuossa.


Itselläni myös näin talven myötä iho kuivuu ihan kamalasti ja saa olla jatkuvasti sitä rasvaamassa. Korkkasinkin juuri käyttöön tämän Laveran vartalovoin Macadamia Passionin, joka oli ihanan samettisen pehmeää. Tuote sisältää juuri mm. macadamiaöljyä, sheavoita, kaakaovoita sekä passionuutetta.  Laveran tuotteet ovat luonnonkosmetiikkaa kuten yllä oleva Frantsilan voidekin.

Lisäenerigaa päivään saa tästä Camu Camu jauheesta, joka sisältää runsaasti C-vitamiinia. Camu camu marjat kasvavat luonnonvaraisina pensaina Amazonin jokivarsilla Etelä-Amerikassa. Tämä CocoVi:n lisäaineeton jauhe valmistetaan pakastekuivausmentelmällä, joka mahdollistaa ravintoaineiden parhaan mahdollisen säilymisen.  Camu Camu jauhe sisältää myös runsaasti antioksidanteja, fytokemikaaleja, aminohappoja sekä muita vitamiinejä ja kivennäisaineita kuten beetakaroteenia ja kaliumia. Meillä tätä sekoitetaan smoothien joukkoon, jota mies on nyt innostunut tekemään tuoreista hedelmistä ja marjoista aamuisin. Saa kunnon startin aamulla päivään terveellisessä muodossa.


Siten kun se flunssa on päässyt jo yllättämään, niin mikäs sen parempi luonnon oma rohto kuin kotimainen hunaja sekoitettuna lämpimään veteen. Vinkkinä, että tehoaa kuulemma ihan yskäänkin. Nykyäänhän ei enää suositella yskänlääkkeiden käyttöä, vaan nimenomaan esim. juuri hunajaa. Muistattehan, että alle yksi vuotiaille lapsille ei kuitenkaan suositella hunajan käyttöä.

Toivottavasti näistä vinkeistä joku saa vähän lisäpotkua näin talven synkkyyteen. Näitä tuotteita myy mm. Ruohonjuuri.

maanantai 13. tammikuuta 2014

Joulu meni


Nyt on sitten virallisesti joulu meilläkin ohi. Ehdittiin jopa ennen Nuutinpäivää, joka vanhan perinteen mukaan vie joulun mennessään. Viimeiset joulukoristeet on viety varastoon ja piparkakkutalo tuhottu lasten toimesta. Tosin tuo tuhoaminen keskittyi enemmänkin noiden ranskalaisten pastillien syömiseen ja seinät jäivät jäljelle. Eipä tuo kovin herkullista kyllä enää voi olla, kun monta viikkoa seissyt keittiön tasolla ja varmaan jo pölyäkin kerääntynyt, mutta eipä se näyttänyt haittaavan.

 
Hih, tällainen tomusokerinenäinen pikkuneiti istuskeli ruokapöydässä ahkeroinnin loputtua :)

Hyvää Nuutinpäivää! Onkos teidän kulmilla näkynyt muuten nuuttipukkeja? Itselleni tuo on aivan vieras tapa, mutta ilmeisesti joillakin paikkakunnilla jopa suositumpaa kuin itse virpominen.

lauantai 11. tammikuuta 2014

Raejuustopaistos

Näin tammikuussa moni on tainnut tehdä taas elämäntaparemonttilupauksen ja uusi kevyempi arki edessä. Tässä yksi meidän perheen herkku, joka mielestäni aika kevyttä, kun sokeriakaan ei tule hirveästi ja hillon määrää voi  itse säädellä. Raejuustona käytän rasvatonta versiota, joka sopii myös tuohon hyvin. Maitona voi käyttää myös rasvatonta maitoa, jos haluaa vielä keventää. Ainakin meidän perhe tykkää tästä herkusta ja kaiken lisäksi se on todella helppo tehdä. Voisin jopa sanoa, että tämä on parempaa kuin pannukakku ja kevyempää. Meidän ehdoton suosikkihillo paistoksen kanssa on vadelmahillo. 


Alla ohje raejuustopaistokseen. Käytämme mielellämme luomutuotteita, mutta kukin voi tehdä tietysti paistoksen sellaisista raaka-aineista kuin itse haluaa. 

Raejuustopaistos:
3 luomukananmunaa
0,5 dl sokeria
0,5 dl vehnäjauhoja
400 g raejuustoa
2 dl luomumaitoa

Vatkaa muna ja sokeri. Joukkoon sekoitetaan jauhot, raejuusto ja maito. Kaadetaan voideltuun vuokaan(halkaisija 25-28cm) ja paistetaan 175 C noin tunti. Hieman jäähtyneen paistoksen päälle hilloa ja eikun nauttimaan.  


Hyvää viikonloppua!

torstai 9. tammikuuta 2014

DIY Maileg pupu


Monessa blogissa on vilahdellut näitä itse ommeltuja pupuja, joten minäkin päätin ruveta ompeluhommiin joululomilla. Meidän pupuperhe kasvoi näin ollen uudella isolla puputytöllä, niin sanotulla wannabe Mailegilla. Tämä on vähän paremmin ravittu kuin nuo muut Mailegin puput, jos tuo poskien pulleus nyt jotain kertoo. Vähän on kookkaampi myös muutoinkin, mutta olishan se nyt ollutkin jos olisi ihan samanlaisen saanut aikaiseksi itse ommellen ilman mitään valmiita kaavoja. Tosin ei mennyt ihan alusta tuon ompelu putkeen ja piti ommella uusi pää hieman erilaisilla kaavoilla. Otti nimittäin sen ensimmäisen version pieni pää niin paljon silmään, että päätin tehdä pupulle uuden pään ja olisi mukamas nopea juttu, mutta kyllähän siihenkin sitten sai taas päivän menemään, kun piti repiä samalla myös kädet ja vartalo irti ja sitten huomasin, että vartalokin on liian pieni uuteen päähän ja ompelin senkin uudelleen. Olisi siis ollut jo helpompi jättää se ensimmäinen versio sellaiseksi ja ommella suosiolla kokonaan uusi, kuin ruveta sitä purkamaan. 


Kaavat piirsin tähän puputyttöön siten, että heitin vain tuon aidon ison Mailegin pupupojan kyljelleen ja lisäsin vähän saumavaroja. Mekoksi tein todella yksinkertaisen version eli sellaisen ns. pillowcase mekon, jossa on pujotettu rusettinauha yläosassa. Helppo kiristää sitten pupun päälle sopivaksi. Onneksi tämä ensimmäisen version mekko sitten mahtui tälle uudemmallekin pulleammalle neidille vielä päälle, ettei tarvinnut sitäkin ommella uudelleen.


Jalkaansa pupuneiti sai meidän pikkuneidin vauvakengät, jotka sopivasti olin löytänyt kaapin perukoilta. Sopivat vielä ihan sattumoisin jalkaankin.


Tällainen pupuperhe meillä nyt olisi koossa. Muut puput ottivat ihan avosylin vastaan tuon wannabe Maileg -pupun, vaikka vähän pulskempi onkin. Eihän tuollaiselle ronskimmalle tytölle uskalla edes lähteä ryttyilemään ;)

tiistai 7. tammikuuta 2014

Paljastuksen aika


Jokohan olisi aika paljastaa tämä raskaus täällä blogistaniankin puolella? Joku tarkkaavainen lukija onkin ehkä jo rivien välistä tämän voinut aavistaa, mutta kailotetaan tämä nyt vielä suureen ääneen :) Kuten kuvista näkyy, niin meikäläinen on ollut kesästä lähtien pienellä tai siis aika isolla lihotuskuurilla ja pientä etuvetoisuutta nähtävissä tuossa vatsan seutuvilla. Tässä myös syy siihen, että helmikuulle varattu Thaimaan lennot piti perua, kun laskettu aika olisi ollut juuri samaan aikaan kuin kyseinen reissu. Aikamoista kädenvääntöä se olikin lentoyhtiön kanssa, että sain vaihdettua nuo liput Dubain lentoihin ja aikaisempaan ajankohtaan. Ilman tutun tuttua ei olisi onnistunutkaan, vaan olisi mennyt kankkulan kaivoon ne 1.500 euroa. Matkavakuutus ei myöskään tullut vastaan, vaan totesi, että raskaus ei ole sairaus, vaikka tosiaan lentoyhtiö ei olisi edes huolinut koneeseen. No onneksi sentään saatiin ne nyt selvitettyä alta pois, Dubaissa käyty masun kanssa jo ja voi keskittyä paremmin mielin tähän odotteluun.

Lapsukaiset ovat aika innolla odottamassa uutta tulokasta ja masua halaillaan joka päivä ja sanotaan vauvalle hyvät huomenet ja yöt. Saas nähdä kuinka kauan tuo into kestää, kun se pieni käärö sitten on oikeasti kotosalla ja äidin aika ei enää riitäkään yksin heille. Kovasti ovat kuitenkin lupautuneet hoitamaan :)


Tätä masua pitäisi kasvatella vielä 7 viikkoa ja töitä olisi vielä n. parisen viiikkoa jäljellä ennen äippälomalle siirtymistä. Masu on kyllä jo sen kokoinen, että  aikamoisen tukala olotila päällä ja tuo pikkuasukki kun ei ole mikään kovinkaan rauhallinen tapaus, vaan hirvittävä möyrintä koko ajan päällä, varsinkin öisin kun äipän pitäisi nukkua. Nukkuminen ei siis onnistu enää kuin suurinpiirtein istuvassa asennossa ja aikamoista valvomista joka yö jo nyt. Tottuupahan sitten taas olemaan hereillä. Saas nähdä pääsenkö vyöryämään loppuvaiheessa edes eteenpäin, jos tuo vielä paljon kasvaa. Kaveritkin ovat jo synnyttäneet puolta pienemmästä masusta täysiaikaisia vauvoja ja todennäköisesti synnytystapa-arvio vielä edessä, kun mennään niin yläkäyrillä tuon kasvun suhteen, että näin synnytyspelkoistakin pelottaa jo aikamoisesti. Hui! 

Niin ja tiedoksi tahoille, jotka miettivät tämän blogin kohtaloa, niin miksikään vauvablogiksi tämä blogini ei ole jatkossa muuttumassa, vaan tarkoituksena olisi edelleen pysytellä sisustuspainotteiseina lifestyle-blogina eli samoilla linjoilla jatketaan kuin ennenkin. Postaustahdista on vielä vaikea sanoa mitään, kun riippuu paljon sitten, että miten tuo arki alkaa rullaamaan ja mihin kaikkeen aika sitten riittää, mutta se jää sitten nähtäväksi. Bloggausta olisi kuitenkin tarkoitus jatkaa entiseen malliin eli mihinkään hyllylle en ole laittamassa tätä. 

Voikaahan hyvin! Minä jatkan masun kasvattelua :)

sunnuntai 5. tammikuuta 2014

Pullapäivä


Meillä leivottiin tänään pitkästä aikaa pullaa. Jotenkin hirveä homma aina tuossa hommassa, että melkeinpä kerran vuodessa riittää tuo pullan leipominen. Nyt taas muistui mieleen, että miksi sitä ei niin kovin usein tosiaan leivota. Aikamoista säätöähän se leipominen on lasten kanssa ja lopuksi aivan hirveä siivoaminen kaikessa tuossa sotkussa, kun mm. sitä jauhoa on sitten joka paikassa ja jotenkin se kauliminen on puuduttavaa hommaa. Onhan se toisaalta kyllä ihanaa kun tuoreen pullan tuoksu valtaa talon ja saa kylmää maitoa sen kyytipojaksi. Nam! Lapsuudessani äitini leipoi pullaa melkeinpä viikottain ja oli ihana tulla koulusta kotiin, kun oli lämmintä pullaa odottamassa, mutta ihan sellaiseen tahtiin meillä ei kyllä pystytä :) Sori vaan lapsukaiset!


Itse en ole mikään pullan leipomisekspertti ja korvapuusteja en osaa tehdä ollenkaan, joten meikäläisen pullaohje on sellainen, että taikina kaulitaan levyiksi ja väliin laitetaan margariiniä, kanelia sekä sokeria ja sitten rullataan vaan kasaan ja leikataan pullat sellaisiin pullavuokiin, jossa ne saavat sitten kohota. Päälle keitän vielä vaniljakreemiä (munasta, sokerista, perunajauhoista ja margariinista sekä ripaus vaniljasokeria) ja kruunuksi vielä raesokeria. Tosin nyt kyllä täytyi todeta, että olisi melkein ollut pelkällä raesokerilla jopa parempaa, kun tuli vähän turhan makeaa.


Tekisi mieli joskus kokeilla raakojen pullien pakastamista ja ottaa niitä sitten aina muutaman paistettavaksi. Tosin se ei ole minulle vielä selvinnyt, että pitääkö ne kohottaa ennen pakkasta vai missä vaiheessa ne sinne tulisi laittaa. Onkos kenelläkään kokemusta?

Taidanpa hipsiä vielä ottamaan yhden pullan...siis sen neljännen jo ja sitten pullantuoksuisille unille :)

Lopuksi vielä asiaa lastenvaatteista. My Cinnamon Girliltä tuli viestiä, että heidän juuri ilmestynyt talven mallisto on jo alennuksessa ja alennusprosentit ovat jopa -70 % ja muu kokelma jopa -90 %. Talven mallistoon pääset kurkkaamaan tästä.

perjantai 3. tammikuuta 2014

Pottery Barn Kids in Dubai

 
 
Postausluonnoksista löytyi vielä marraskuiselta Dubain reissuilta näitä Pottery Barn Kidsin kuvia, joita en malta olla laittamatta näitä teillekin, kun kerran kuvatkin on jo napsittu. Jenkeissähän tässä liikkeessä tulee käytyä joka kerta ja on myös hyvä inspiraation lähde omiin ompeluksiin. Iloinen yllätys oli myös, että Dubaista löytyi tämä samaisen ketjun liike. Tosin mitäpä Jenkkiketjua siellä ei olisi ollut. Ostoskeskuksissa ei paljon huomannut eroa, että onko Jenkeissä vaiko Dubaissa tai mitä nyt hintataso Dubaissa oli paljon korkeampi, kun ei saa kurssietua hyväkseen ja muutoinkin mielestäni hinnat olivat korkeammat.

 
Olispas vaan tarpeeksi isot lastenhuoneet, joihin näitä ideoita voisi toteuttaa, mutta onhan se mukava vain haaveillakin ja ihastella.


Vitsit, että tuo sisäleikkimökki ja tuo talon mallinen parvisänky ovat suloisia.



Pottery Barn Kidsissä oli myynnissä myös monenmonta liitutaulua ja kaikki olivat näitä meillekin kouluajoilta tuttuja vihreäpohjaisia. Meillähän on nyt tuo musta liitutaulumaali ollut aika pop monen monta vuotta jo, mutta kieltämättä tuo vihreäpohjainen liitutaulu on ehkä silmälle miellyttävämpi ainakin tuossa kehyksessä. Tosin monelle siitä ehkä tulee juuri omat kouluajat mieleen.

 



 
Sitten päästään poikien osastolle. Sanoisinko, että aika tyylikkään poikamaisia.
 


 
Pottery Barn Kids lähettää nykyään myös Suomeen nettikauppansa kautta näitä tuotteita, mutta aika kovat postitusmaksut vaan niillä on, kun lisäävät automaattisesti kaiken maailman verot ym. hinnan päälle, vaikka niitä ei ehkä muutoin menisikään. Näin oli ainakin silloin joskus kun katselin heidän postimaksujaan, joten eipä paljon kyllä houkutu tilata niillä hinnoilla. Täytynee käydä aina sitten vaan livenä hiplaamassa noita tai käydä kurkkimassa nettisivuja ja ommella itse :)