Blogin 10 -vuotis synttärit

Tänään tasan 10 vuotta sitten raapustelin tänne blogistaniaan ensimmäisen blogijulkaisuni, joten tänään onkin sitten aihetta pieneen juhlaan 10 -vuotis synttäreiden kunniaksi. Tosin nämä juhlat vietetään ihan kotoilun merkeissä ja kaivetaan ehkä jätskiä pakkasesta ja köllötellään sohvalla lasten kanssa. 

Muistan vielä aivan elävästi, kun kirjoitin ensimmäistä blogipostaustani toinen lapsi sylissäni näppäimistön nappuloita repimässä ja ajattelin, että kokeillaan tuota blogin kirjoittamista vähän aikaan. Koskaan minun ei edes pitänyt ruveta bloggaamaan, mutta jostain se kipinä sitten iski. Kukapa olisi silloin uskonut, että tässä ollaan vielä tätä raapustelemassa. Toki tahti on vähän hiipunut alkuajoista, kun parhaimpina vuosina oli melkein 280 postausta vuodessa. Siinä saa jo aika monta postausta raapustella. 

Hauskoja muistoja liittyy myös blogini nimen valintaan. Kristallinhohtoa -nimi nimittäin syntyi aivan hetken mielijohteesta ja oli ainoa nimi mikä tuli muutaman minuutin mietinnän jälkeen mieleeni, jossa olisi etunimeni Krista mukana. Tällä Kristallinhohtoa -nimellä on sitten menty tosiaan jo 10 vuotta. Monesti on tullut kyllä mietittyä, että pitikös se nimi niin nopsasti heittää, mutta eipä ole tullut muutettuakaan sitä, vaikka monesti on käynyt mielessä.

Paljon on mahtunut tämän 10 vuoden matkan varrelle, mutta aika on toisaalta mennyt kyllä huimaa vauhtia. Ihan hetkihän tuosta blogin avaamisestakin on ja silti jo 10 vuotta. Blogiuran aikana on syntynyt kolmas lapsikin ja erokin ja arjen pyörittäminen yksin kolmen lapsen kera ja sitten vielä kaikki nämä Korona hässäkät päälle. Mutta täällä sitä vielä ollaan ja en ole todellakaan helposti luovuttavaa sorttia, joten saas katsoa roikutaanko täällä vielä seuraavat 10 vuotta tai ehkäpä siinä ajassa näiden blogien tilalle on tullut jo muita alustoja. Onhan nytkin jo Instagram vienyt voiton blogien lukemisesta. Somemaailman pääpainoni on siirtynyt myös enemmän instan puolelle, josta löydyn myös Kristallinhohtoa -nimellä. Insta toimiikin nykyään enemmän pääkanavanani ja pyrin päivittämään sitä puolestani melkeinpä päivittäin. Jollet ole jo seuraajani siellä, niin käyhän klikkailemassa itseni sinne lukijakseni.

Bloggaamiseni alkuaikoina blogit olivat hurjassa nousussa ja ilmassa oli myös uutuuden viehätystä. Blogeja luettiin silloin ahkerasti ja itselleni blogin pitämisestä muodostui myös jonkinlainen päiväkirja meidän perheen elämästä. Blogini on ehtinyt olemaan myös monien portaalien alla kuten CASA Blogit ja sieltä siirryin Indiedaysin alle ja sieltä hyppäsin 40+ -blogien alle. Monia ihania uusia ihmisiä on myös astunut elämääni, joita ilman tätä blogia en olisi koskaan tavannut ja osasta on tullut myös hyviä ystäviä. Vaikka blogin pitäminen on aikaa vievää harrastus ja tuhansia ja tuhansia tunteja on saanut tänne menemään, päiväkään en ole katunut, että tämän blogin perustin tasan 10 vuotta sitten. On se kuitenkin antanut myös paljon ja ihania muistoja.

Hyvää 10-vuotis synttäreitä Kristallinhohtoa näiden 25 tulppaanin kera. Eikös olekin muuten aika ihania, kun nuo tulppaanit ovat aunneet? Voisi sanoa jopa, että aika maalaukselliset jopa.

DIY: Itsetehdyt Marimekon Unikko servettikynttilät

Kristallinhohtoa -instatililläni oleva Marimekon Unikko servetti tuunaus (löytyy reelseistä) on saanut jo huikeat yli 70.000 katselua ja herättänyt myös paljon kysymyksiä, joten laitan tänne blogini puolelle tarkemmat ohjeet niiden teon suhteen ja uskaltaako niitä polttaa. 

Näiden serveteillä päällystettyjen kynttilöiden teko on suht helppoa ja pienellä rahalla saa kivaa vaihtelua tavallisiin kynttilöihin. Tarvikkeiksi tarvitset vain valkoisia tasapintaisia kynttilöitä, servettejä, leivinpaperia ja silitysraudan. Aloita leikkaamalla servetistä kynttilän ympärysmitan kokoinen pala ja irrota siitä alapaperi pois. Silitä servetin aloituskohta ensin kynttilään kiinni. Käytän kynttilän päällä leivinpaperia, ettei rauta suttaannu. Etene sitten lopun kynttilän osalta osissa ja kurkkaa välillä leivinpaperin alle, että miltä näyttää ja että servetti menee suoraan. Jos joku kohta on vielä ns. sulaamatta eli että servetin paperi on vielä näkyvissä, niin silitä siitä kohtaa lisää, kunnes senkin kohdan päälle on sulanut steariinia. Raudan lämpötilan säädin 1:lle eli pienimmälle.

Nämä kynttilät ovat olleet meillä nyt enemmänkin vain koristeena. Polttamisen osalta kannattaa olla varovainen ja polttaa vain valvonnan alaisuudessa. Kokeilin itse noiden polttamista ja ainakaan 5 h kokeiluni jälkeen kynttilä ei roihahtanut (mitä ilmeisesti joillakin on tehnyt), vaan paloi normaalisti ja kynttilään jäi ns. normaali reuna, jonka leikkaan aina säännöllisen väliajoin sitten pois kynttilän ollessa sammuksissa.  Luulenpa, että tuohon roihahtamiseen vaikuttaa myös paljolti se, että mitenkä tuo kynttilä palaa eli onko se sellainen kynttilä, johon jää sellainen leveä reunus kynttilän palaessa ja miten hyvin tuon servetin on saanut sulatettua kynttilään (toki jos paperia näkyvissä, niin luonnollisesti se syttyy) ja kuinka ylhäältä se alkaa. Jos näitä kyseisiä servettikynttilöitä haluaa polttaa, niin yksi vaihtoehto on myös leikata servetistä vain pienempi kuvio ja laittaa kynttilän alaosaan, niin ainakin yläosa olisi turvallisempi polttaa ellei halua vain pitää näitä koristeena.

Itse hurahdin ihan näihin servettikynttilöiden askarteluun. Näistä itse tehdyistä servettikynttilöistä saa myös kattaukseen kivan lisäsäväyksen, kun kynttilät ovat samaa kuosia mitä itse kattauksen servetit. Innostuinkin sitten tekemään näitä servettikynttilöitä heti kertaheitolla useassa eri Marimekon Unikon kuosin väreissä. Myöhemmin sitten lisää niistä muista tekeleistäni. Mennään nyt tämä postaus näillä vaaleanpunaisilla Unikoilla.

Loppuhuomautuksena vielä, että muistattehan, että näitä kynttilöitä, jossa on esim. käytetty Marimekon Unikko kuosia, ei voi tehdä myytäväksi asti, vaan vain omaan yksityiseen käyttöön. Marimekko on myös tarkka oikeuksistaan. Ja polttaminen vain erityisen valvonnan alla palamattomalla alustalla ja kaukana muista palavista jutuista (roihahdusvaara), jollei halua pitää vain koristeena.

Iloisia askarteluhetkiä servettikynttilöiden parissa! 

Tallinnan Noblessner ja Shishin sisustusmyymälä

Näin Korona aikoina, kun voi vain haaveilla matkustamisesta, niin tehdäänpäs pieni nojatuolimatka naapurimaahan Viroon, jossa käytiin kesällä viettämässä kiva yhteinen äiti-tytär päivä. 

Noblessner

Reissumme kohde oli Noblessner, joka on uusi kiinnostava ja trendikäs alue Tallinassa meren äärellä. Satamasta kävelee sinne n. 15 minuutissa ja vanhasta kaupungista sinne on parisen kilometriä. Me otettiin satamasta taksi suoraan Noblessneriin. Päiväristeilyllä aika on kuitenkin kortilla ja haluttiin päästä nopeasti nauttimaan alueen tunnelmasta.

Alue on vanha sukellusvenetelakka, joka kehittyy huimaa vauhtia. Noblessnerissä voikin viettää helposti vaikka koko päivän. Sieltä löytyy mm. trendikkäitä ravintoloita, ihana Shishin sisustusliike, olutpanimo, vierasvenesatama, keksintötehdas Proto ja paljon muutakin aktiviteettiä kauniden värikkäiden asuintalojen kupeessa.  Noblessner onkin erittäin mielenkiintoinen kehittyvä alue Tallinnassa. 

Shishi

Noblessnerin ehdoton käyntikohde on Shishin ihastuttava sisustusmyymälä. Shishin taru juontaa jo vuoteen 1998 ja taustalla toimi norjalais-virolais ystäväporukka, joka määrätietoisesti on rakentanut Shishistä kansainvälisen brändin. Tuotteita onkin myynnissä ympäri maailman.

Myymälässä saa menemään tovin jos toisenkin ihastellessa kaikkea kaunista. Shishillä ilmestyy kevät/kesä sekä syksy/talvi -mallisto ja varsinkin syksyyn päin mentäessä Shishin liikkeessä on aivan ihana jouluinen christmas wonderland.  Myynnissä on aivan ihastuttavia joulukoristeita, joista Shishi taitaakin olla erityisen tunnettu. Kävin Shisissä ensimmäisen kerran juurikin joulun alla ja ensireaktio sisään astuessani oli että wau! Harakka oli päässyt oikeaan aarreaittaan.

Shishin valikoimaan kuuluu mm. erilaisia vaaseja, ruukkuja, kynttelikköjä, tekokasveja, piensisustustavaraa sekä joulukoristeita. Valikoima on kyllä todella laaja ja tavaraa niin paljon, että niitä tutkiessa saa kyllä kulumaan aikaa, joten kannattaa se pitää mielesään, kun tuonne suuntaa.

Shishissä poiketessa kannattaa muistaa myös Shishin outlet, joka sijaitsee samaisen rakennuksen päädyssä. Sieltä voi tehdä myös mainioita löytöjä edulliseen hintaan. Arvatenkin meilläkin oli laukut täynnä tavaraa, kun täältä lähdettiin kohti satamaa. Oma auto olisi kyllä ollut nyt aika kätevä olla matkassa mukana, kun selkä vääränä noita kanneltiin.

Noblessnerin alueella on paljon hyviä ravintoloita, mutta me menimme tyttären mieltymysten mukaan ja  meidän valinta oli Patarei,  jossa nautittiinkin antaumuksella mahtavat burgerit.

Kivan päivän jälkeen olikin mukava hypätä Eckerö Linen kyytiin ja matkustaa kotiin kassien ja pussien kanssa. Onhan tällaiset minilomatkin erittäin mukavia vaihteluja. Toivottavasti pian päästäisiin taas matkustamaan turvallisin mielin.

Marimekon Unikko villitys

Marimekon Unikko villitys iski minuun jälleen. Olen tässä jo jonkin aikaa yrittänyt pidätellä tätä Unikko faniuttani, mutta nyt oli annettava periksi ja hankittava  Marimekon Unikko tyynynpäälliset olkkaariin ja samaa sävyä olevat keittiönpyyhkeet. Nämä on tarkoitus viedä kesällä sitten mökille, mutta nautitaan näistä nyt ensin kaupunkikodissa.

Tämä Maija Isolan jo vuonna 1964 suunnittelema kuosi on ihastuttanut myös lentokoneita myöden ja taitaa jakaa myös mielipiteitä rakastettavuuden osalta. Itse koin ensimmäisen Marimekon Unikko villitykseni 2000 -luvun alussa. Silloin ostin suurinpiirtein kaiken mitä myynnissä oli ja niitähän löytyi. Pussilakanoitakin hankin vaaleanpunaisena, punaisena sekä sinisenä. Nämä pussilakanat ovat vielä mökillä käytössä ja säilyttäneet jopa ihan hyvin värinsäkin ikäänsä nähden. Näiden Unikko pussilakanoiden lisäksi tuli sitten vielä hamstrattua mm. Unikko kassi, toilettilaukku parissa eri koossa, hame, kastelukannu, vesikannu ja mukeja, pyyhkeitä, peltipurkkeja, patalappuja -ja kintaita ja sateenvarjo. Huh, ja tuossa ei varmaan edes ole kaikki ja sitten taisi tulla pieni yliannostus ja kyllästyminenkin. Tosin en taida olla ainoa kenelle niin kävi siinä huumassa.  

Unikko kuosi jäikin tuon 2000 -luvun alkuhuuman jälkeen sitten vähän syrjään, kunnes se on taas ollut jonkin aikaa pinnalla uusissa ihanissa väreissään. Itse tykkään erityisesti näistä nykyisistä maanläheisimmistä väreistä, vaikka onhan kirkkaan punainen Unikko pussilakana aika kiva piristysruiske esim. mökillä ja ehkäpä sitä aidompaa Unikon sävymaailmaa.

Mutta jos nyt jos saisi pidettyä tämän Unikko manian vähän enemmän hallinnassa ja jossain kohtuudessa, ettei taas lähde ihan käsistä. Mitäs muistoja ja fiiliksiä teillä Marimekon Unikko -kuosi herättää?