lauantai 18. kesäkuuta 2011

Lehmä tuli taloon ja vähän Alessia


Meille saapui tämä uusi lehmälaatikko taloon. Hintaa laatikolla oli jopa 2,99 €. Kyllästytti kun pippuri- ja suolamyllystä aina tippui tason päälle pippuria ja suolaa. Nyt saavat rauhassa tiputella jätöksiään laatikon sisään, joka on vuorattu muovilla. Samaiseen laatikkoon päätyivät Alessin korkkiruuvi (Family Follows Fiction-sarjaa) ja Anna G viinipullon korkki.


Olisi ehkä pitänyt kiillottaa nuo sormenjäljet pois pippuri- ja suolamyllystä, mutta kukaanhan ei onneksi kiinnitä niihin huomiota, varsinkaan nyt kun vielä mainitsen asiasta :)


Sitruspusertimen kuvausseuraksi päätyi juuri sattumoisin ostamani basilika. Olettekos huomanneet kuinka ihanalta autossa tuoksuu kun kauppakassissa on tuore basilika? Aivan mahtava tuoksu! 

Lehmälaatikon seurana on Alessin Philippe Starckin suunnittelema sitruspuserrin, joka taitaa olla aika klassikko. Mahtaakohan tätä oikeasti käyttää joku? Meillä se on ainakin tönöttänyt vain koristeena ja pusertamiseen käytetään ihan muita juttuja.

Tämän Alessin Family Follows Fiction-sarjaan kuuluvan korkkiruuvin sain äidiltäni kesälahjaksi jokunen kesä sitten kun käytiin Rauman vanhassa kaupungissa. Jokainen korkkiruuvi on numeroitu ja hahmot vaihtuvat säännöllisesti. Alessin Anna G Pullonkorkki on taas puolestaan Rooman reissulta.

Tämä Michael Gravesin suunnittelema Alessin sähköinen vedenkeitin löytyy myös keittiöstämme. Ei ehkä maailman käytännöllisin vehje, mutta ihan tyylikäs jos sattuu tykkämään. Huonoina puolina on keittimen kaatonokassa oleva lintu, joka pitää repiä pois kuumasta pannusta ellei halua, että vesi valuu hassusti nokasta kahta eri puolta. Lisäksi kannu kuumenee ulkopuolelta tulikuumaksi. Varovasti saa käsitellä tuota vehjettä. Samaista vedenkeitintä löytyy myös hellalle laitettava versio, joka taitaa olla suositumpi kuin tämä sähköinen keitin.

Muita meidän Alessin juttuja en sitten viitsinytkään kuvata kun olivat niin sormenjälkien peitossa ja en nyt kertakaikkiaan jaksanut ruveta niitä puunaamaan. Teräs ja rosterituotteet ovat kyllä kauniita, mutta se niiden kiillotus on kyllä vihon viimeistä hommaa sanon vaan :)

Nyt äkkiä pukemaan ja nokka kohti hyvän ystäväni cocktail partyihin Paraisille. Mukavaa lauantaita kaikille!

3 kommenttia:

  1. Hauska lehmä;) Nuo Alessit ovat kivoja, tykkään myös niistä. Ja tykkään myös tuosta rosterista, paitsi siitä puhdistamisesta, ja sitä kyllä tällaisessa lapsiperheessä saa tehdä alvariinsa!

    VastaaPoista
  2. Alessin sitruspusertimesta tykkään kympillä.

    Se oli aikanaan kyllä yks ihan must juttu mulle tuo maailmojen sota hökötys ;)
    Ja meillä se muuten on käytössä.

    Jep ja se nuiden kromisten kiillotus ei ole kyllä sitä mukavinta hommaa, mutta niitä pittää olla.

    Oikeen ilosta alkavaa viikkoa sinne.

    VastaaPoista
  3. Riikka: joo lapsiperheessä niitä tahmaisia jälkiä tuntuu riittävän :)

    Onnenkyynel: Heh, toi maailmojen sota hökötys on kyllä oiva nimitys tuolle kapistukselle. Täytyykin ehkä itsekin jopa joskus kokeilla sen toimivuutta.

    Mukavaa viikkoa!

    VastaaPoista