Näytetään tekstit, joissa on tunniste ravinto. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste ravinto. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 15. huhtikuuta 2020

Maukas broileri-kasviswokki



Mitenkäs siellä kotoilut ovat menneet näin Koronan keskellä? Nyt kun yli nelisen  viikkoa on jo takana, niin ehkäpä rytmi rupeaa löytymään paremmin, mutta onhan päivät kyllä niin kädet täynnä, kun on 3 lasta yksin hoidettavana 24/7 ja samalla täytyy tehdä pitkä työpäivä etänä ja pitäisi joka päivä miettiä ja tietysti vielä valmistaakin perheelle ruoat ja rupeaa kohta jo kaikki ideat loppumaan. Jos siellä teillä on sama tilanne, niin jaan nyt yhden meidän lempireseptin, josta myös lapset tykkäävät. Tulisuutta pystyy itse hyvin säätelemään ja tuolla alla olevalla ohjeella ei tule mitenkään tulista ja voi laittaa ensin vaikka vähän varovaisemmin mausteista ja lisätä tarvittaessa, jos haluaa vähän enemmän makua.

Broileri kasviswokki

n. 400 g broilerin filesuikaleita
n. puolikas pieni valkokaali
2 porkkanaa
suippopaprika tai tavallinen paprika
n. 3 valkosipulin kynttä
kevätsipulin vartta
1-2 tl Red curry paste
2 rkl Fish sauce
n. 1/2 dl Sweet Chili Sauce
1 pkt (n. 200 g) nuudeleita

Ruskista broilerinsuikaleet omassa pannussaan ja hauduta suikaloidut vihannekset wokkipannulla ja lisää lopuksi puserrettu valkosipuli ja kevätsipulit. Sekoita red curry paste kanojen joukkoon ja lisää vihannesten joukkoon wokkipannulle. Valmista nuudelit pakkauksen ohjeen mukaan ja huuhtele kylmällä vedellä. Lisää nuudelit wokkiin ja lisää fish sauce ja sweet chili saucea makusi mukaan. Anna nuudeleiden vielä vähän lämmetä ja tarjoile.

Nautinnollisia wokkailuhetkiä!


sunnuntai 12. tammikuuta 2020

Ravintola Kappelin bliniviikot


Tämän vuoden blinikausi on startattu pressitilaisuuden merkeissä ravintola Kappelissa. Monessa ravintolassa onkin juuri startanneet bliniviikot ja niitä tuleekin usein maisteltua juurikin näin vuoden vaihteen jälkeen.

 Blinien syönnin perinne juontaa juurensa suomalaisen taiteen kulta-aikaan, jolloin bliniperinne rantautui myös Suomeen venäläisten ylimystön mukana. Tilaisuudessa Ateneumin intendentti kertoi meille kiinnostavia tarinoita tuosta ajasta. Ravintola Kappeli olikin yksi Suomen tunnetuinpien taiteilijoiden kohtauspaikka vastapäätä sijainneen Kämpin lisäksi. Kanta-asiakkaita olivat mm. Albert Edelfelt, Oscar Kleineh sekä Hjalmar Munsterhjelm. Kyseisten taiteilijoiden maalaamia töitä löytyy vieläkin Kappelin seinistä, jotka eivät olekaan ihan jokaiselle näytille. Nimittäin nämä maalaukset on maalattu ravintola Kappelin ravintolasalin kannatintolppaan ja kun kyseiseen tilaan muutti Kappelin keittiö, niin maalaukset jäivät keittiön piiloon.


Meidän kolmen ruokalajin blinimenu aloitettiin kuohkealla hummeri-jokirapu keitolla. Tämän jälkeen tarjolla oli blinipaletti, johon kuuluu useita eri lisukkeita kuten mm. sianmätiä, smetanaa, poromoussea, kylmäsavulohitartaria, sienisalaattia ja venäläisittäin suolakurkkua. Halutessaan täytteeksi voi ottaa myös Carelia Caviarin kaviaaria. 

Menuuseen kuuluu yksi blini, mutta lisäblinin voi ostaa euron lisämaksulla. Nuo ovat kyllä sen verran tuhteja, että taitaa yleensä ainakin naisipuolisille riittää yksi blini, kun lisukkeita on myös sen verran paljon. Menun kruunasi sitten vielä suklaapannacotta kirsikoiden kera.








Nämä Albert Edelfeltin ja Oscar Kleinehin maalaukset löytyvät nykyään Kappelin keittiön puolelta lasin alta. Maalaukset on maalattu tosiaan suoraan talon kannatuspilareihin, joten niitä ei oikein voi siirtääkään yleisön nähtäville, mutta me onneksi saimme kierroksen katsomaan niitä.

Edelfeltin maalaus on maalattu 1870-luvulla ja esittää Pyhää Gambriniusta, joka on olutpanijoiden ja -juojien suojeluspyhimys, joka nyt seuraa keittiöhenkilökunnan touhuja yhdessä Kappelin kummituksen kanssa. Saimme siitäkin kuulla muutaman mielenkiintoisen tarinan, mutta sen touhuista saamme varmasti kuulla enemmän Kappelin historiasta kertovasta kirjassa, joka on kirjoituksen alla.

Keittiöstä löytyy myös kolmaskin taulu, jonka taiteilija on jäänyt tuntemattomaksi.



Kävimme myös tutustumassa Kappelin ns. kellaritilassa, jossa on näytillä myös alkuperäistä seinälle maalattua taidetta. Nämä on kaivettu esille aika monen maalikerroksen alta. Huomatkaa miten kauniin koristeellinen käsinmaalattu katto sieltä myös löytyy.



Iloinen 40+ bloggaajien joukko. Meillä on kyllä aina niin mukavaa. Kuvassa takanani Sopusointuja blogista Maarit ja sitten takarivissä Beach House Kitchenin Heli, Sokerivaltakunnasta Sanja,  Tuula´s lifen Tuula ja Heidi Äiti yrittää -blogista.


Tämä Kappelin kahvilan puoli on myös erittäin viihtyisä ja yksi suosikkikahviloistani. Kesällä tulee myös usein käytyä Kappelin terassilla.



Kappelin bliniviikot kestävät 29.3.2020 asti eli hyvin ehtii vielä näistä herkuista nauttia. Tiesittekö muuten, että näin blinikautena, Kappelissa on ihan oma työntekijä blinien paistamiseen. Menekki on niin suurta, että sitä varten tarvitaan ihan oma paistaja.

Kiitos ravintola Kappeli uudesta elämyksestä ja mahtavasta historia-annoksesta ravintolan ympärillä. 


maanantai 8. huhtikuuta 2019

Italia valtaa Silja Linen

 
Lempi ruokamaani Italia valtaa nyt Silja Linen ravintolat. Laivojen Tavolata ravintoloissa on tarjolla Italia menu syyskuun 2019 loppuun, jota pääsin maistelemaan pr-tilaisuuden merkeissä. Nam, miten herkullisia antipastoja onkaan nyt saatavilla myös Bon Vivant -ravintoloiden viinibaareista, joka on suunniteltu Silja Serenaden keittiötiimin ja Ella Kannisen yhteistyönä. Pr-tilaisuus aloitettiinkin tällä herkullisella antipasto lajitelmalla,  joka sisälsi mm.  Nonna Teresan marinoituja silakoita, kolme erilajista pecorino-juustoa sipulimarmeladin ja paprika-chilimarmeladin kera sekä mehevää munakasta. Italialaiset syövätkin juuri juustoja nimenomaan alkuruokana eikä jälkiruokana, kuten meillä on tapana. Tämän makuja hivelevän kokemuksen jälkeen olikin aika siirtyä itse Tavolatan ravintolaan Ella Kannisen suosikkimenun testaamiseen.
 
Silja Symphonyn keittiötiimin suunnittelemassa ravintola Tavolatan uudistuneessa menussa on aitoja italialaisia makuja pohjoismaisella vivahteella. Menun perusajatuksena on koota yhden pöydän ääreen koko seurue jakaen annokset. Esimerkiksi runsas Grande antipasto -lautanen tai meidänkin testaama kokonaisena paistettu meriahven sopii erinomaisesti jaettavaksi. Tämä onkin erittäin kiva italialainen tapa viettää risteilyä hyvän ruoan parissa viinejä tietystikään unohtamatta.  

Italialaiset rakastavat ruokaa ja se onkin tärkeässä ominaisuudessa jokapäiväisessä elämässä. Italialainen menu koostuu alkupalasta, jonka jälkeen tulee väliruoka ja sen jälkeen pääruoka lisukkeineen ja lopuksi tietysti jälkiruoka. Varsinainen menun testaus aloitettin italialaisittain antipasteilla eli alkupaloilla, jossa oli tarjolla keittiömestarin iso lajitelma päivän antipasteja. Tämän jälkeen siirryttiin paste -primiin eli väliruokaan, jolloin testauksessa oli pappardellapastaa ja villisikapyöryköitä tomaattikastikkeessa.  Ella Kanninen kertoikin meille, että villisikoja on Italiassa paljon ja niitä metsästetään tiettynä aikoina. Secondina eli pääruokana meillä oli paistettua meriahventa, oliivigremolataa ja paistettua munakoisoa. Meriahven onkin yksi pääruokien klassikoita, joten ei ihme, että se on valikoitunut myös Silja Linen menuuseen. Tämän kaiken herkuttelun kruunasi tietysti myös dolci eli jälkiruoka ja mikäs sen italialaisempi valinta kuin jälkiruokien klassikko tiramisu, joka vei kyllä kielen mennessän ja miten kauniisti se olikaan aseteltu lasipurkkiin, tuoreiden vadelmien, mansikoiden sekä Tavola valkosuklaan ja kukan kera. Melkein niin kaunis, että ei olisi raskinut edes syödä. Kuten Ella totesi, tiramisua voi nauttia aina kun tarvitsee vähän nostoa elämässään ja yhdyn kyllä niin tuohon. Tiramisun pehmeys, mascarponevaahdon keveys ja hienostunut ripaus kahvin makua luovat täydellisen makuelämyksen.
 
Italia näkyy laivoilla myös hyvän ruoan ohella Silja Resort loves Italy -teeman merkeissä, jolloin laivoilla korostuu italialainen viihde ja myymälöihin saapuu myyntiin myös italialaisia tuotteita ja ruokatarvikkeita. Enää ei tarvitse lentää Italiaan asti nauttimaan italialaisesta ruoasta ja tunnelmasta. Riittää kun satamasta hyppää Silja Linen kyytiin. Helppoa ja myös kukkaroystävällisempää pieneen minilomaan.
 










Kiitos kutsusta ja ihanasta ruokaelämyksestä!



perjantai 1. kesäkuuta 2018

Helsingin uusi juustoravintola - Say Cheese

Kävimme tutustumassa ystäväporukan kanssa Helsingin ytimeen huhtikuussa avattussa Say Cheese –ravintolassa. Monet varmaan tuntevat kyseisen paikan Vilhonkadulla sijaitsevasta Club Aussie Barista. Ennen klubin aukeamista ravintolassa toimii Say cheese -ravintola ja saimmekin illallisen päätteeksi nähdä omin silmin, että miten nopeasti ravintola muuntautui ns. bilemestaksi. Eipä siinä kauaa nokka tuhissut kun pöydät ja tuolit olivat sivussa ja baarijakkarat tilalla. Aivan loistava idea saada jatkokäyttöä kyseiseen tilaan.

Ystävättäreni ehdottaessa uutta Say cheese –ravintolaa, ei kahta kertaa tarvinnut miettiä, että mennäänkö kokeilemaan sitä. Rakastan itse ylikaiken juustoja, joten aivan loistava idea yhdistää se myös koko menuseen ja ruokalistalta löytyvät myös jokaiseen ruokaan sopiva viiniehdotus. Täällä ruokaillessa ei kannata kaloreita laskea, vaan nauttia antaumuksella.

 Kyseinen Say Cheese -ravintolakonsepti sai alkunsa Bejay Visserin ja Peter Gallagherin intohimosta juustoa kohtaan ja näiden kahden herran halusta luoda hienostunut ruokailuravintola Helsingin sydämeen. Parivaljakko lyöttäytyi yhteen SOUP cateringistä tutun kokin Christopher Daren kanssa, joka loi ravintolan menun. 

Alkupalaksi koko pöytäseurue otti pankojauhoilla kuorrutettuja friteerattuja halloumiranskalaisia, vesimeloni-tomaattisalsaa, valkosipuli-jogurttikastiketta sekä vesikrassin versoja. Nami, erittäin herkullisia näin halloumin ystävälle.


Pääruoka valintani oli pankojauhoilla kuorrutettuja kananrintapaloja korealaisen BBQ-kastikkeen, sitrushedelmien, tuoreen basilikan, korianterin, kevätsipulin, wasabiseesaminsiementen ja rapeiden sipuleiden kanssa talon sulatetun juuston kera tarjoiltuna. Jälkiruoka valintana oli dekonstoritua salmiakkijuustokakkua kaurakeksipohjalla, chili-vadelmacoulis´n ja tuoreiden vadelmien kera.

Nyt täytyy sanoa ihan rehellisesti, että tuo pääruoka oli aivan superhyvää ja yksi elämäni parhaista. Onhan se vaan, niin että kaikki missä on tarpeeksi kaloreita ja juustoa, ei voi kuin olla hyvää. Näiden kera nautittiin vielä ruokiin sopivat viinit jälkiruokaviineineen, joten arvatkaa vaan oliko vatsa aivan killillään täältä poistuessa, mutta hymy herkässä, koska ruoka oli hyvää ja sitä todellakin oli riittävästi eikä kaloreitakaan tullut mietittyä ja seura erinomaista. Ehtiihän niitä salaatteja sitten muulloin puputtamaan.




Lämpimät suositukset kyseisen ravintolan osalta!
Say Cheese -ravintola löytyy Helsingin Vilhonkatu 6:sta heti rautieaseman kupeesta.

keskiviikko 22. maaliskuuta 2017

Coca-Cola hyönteismenua maistelemassa


Johan on aikoihin eletty. Nimittäin en olisi koskaan kuvitellut vapaaehtoisesti syövänäni ötököitä lounaaksi ja vielä Suomen maaperällä ja todennut sen jälkeen vielä, että nehän oli ihan hyviä ja syötäviä. Aikamoisia ennakkoluuloja oli kyllä ennen tilaisuutta, mutta olin päättänyt jo etukäteen, että kaikkia maistan ja olisihan koko tilaisuuden juju mennyt vähän ohi, jos maistelusta olisi kieltäytynyt. Joten eikun vaan ennakkoluulottomasti hyönteisten kimppuun ja suuhun. 

Tilaisuuden järjestäjänä toimi Coca-Cola, joka oli yhteistyössä hyönteiskokki Topi Kaireniuksen kanssa kehittänyt neljän ruokalajin "Coke and Insects" -hyönteismenun, jonka maisteluun sain kutsun. Suomen Coca-Colalle reseptit laatinut Kairenius on yksi harvoista länsimaalaisista hyönteisiin erikoistuneista kokeista. Resepteissä oli hyödynnetty Cokista sekä raaka-aineena että ruokien makua tasapainottavana makuparina tai hih näin vitsinä voisi myös sanoa, että ainakaan sitä Cokista tarvitaan huuhtelemaan nuo ötökät suusta alas.

Tilaisuuden aluksi Kairenius kertoi paljonkin tautatietoa tästä tulevaisuuden uudesta ruokatrendistä. Suomalaiset ovat nimenomaan edelläkävijöitä Pohjoismaissa hyönteiskulttuurin edistämisessä. Hyönteiset ovat erittäin eettinen sekä ekologinen ja ravinnerikas vaihtoehto sisältäen mm. paljon proteiinia ja hyviä rasvoja. Hyönteisten tuotantoon kuluu myös merkittävästi vähemmän luonnonvaroja kuin lihantuotantoon ja ne vaativat vain vähän tilaa ja niitä voidaan ruokkia sellaisilla rehukasvien osilla, joita ei syötetä eläimille. Niitä voidaan ruokkia myös elintarviketeollisuuden ruokajätteillä. Lisäksi monelle tärkeään kysymykseen, että mitenkäs nuo hyönteiset sitten ns. teurastetaan. No se tapahtuu vaivuttamalla hyönteiset horrokseen lämpötilan laskulla ja lopulta ne pakastetaan ja tämä on täysin kivutonta ja ilmeisesti tutkimusten perusteella todennettuna, hyönteisiltä puuttuu tuntoaisti, joten ne eivät tunne yleensäkään kipua. 

Ja varmaan tämä hyönteisten syönti trendi tulee vaan kasvamaan, varsinkin kun ensi vuonna hyönteisiä saa näillä näkymin myydä elintarvikkeiksi lainsäädännön muuttuessa. Jopa suomalaiset sikatilalliset ovat ruvenneet kasvattamaan hyönteisiä koeluonteisesti. Vielä näiden hyönteisten hinta on aika pilvissä ja kilohinta on n. 50-60 kg euron luokkaa, mutta eihän noita kukaan kilokaupalla toisaalta syökään, vaan pieni määrä riittää. 

Tässä meidän neljän ruokalajin menussa oli mukana nmm. kotisirkkoja, kotoisia jauhomatoja ja mehiläisen toukkia sekä itse hunajakennoja. Toki kaikki hyönteiset oli paistettu eli mitään ei syöty elävältä tai käsittelemättömänä, johon en olisikaan pystynyt. Toki tuo mehiläisten hunajakenno, jota en sitten muistanut edes maistaa oli kai ihan käsittelemätön.







Ensimmäiseksi aloitin maistelun tästä Cola Crickets Nacho Platterista, jossa kotisirkkojen kyytipoikana oli nachoja ja tuntui turvallisimmalta aloittaa tästä missä oli jotain tuttuakin mukana. Kieltämättä yhdistelmä toimi ja nämä sirkat maistuivat ihan rapsakan hyviltä ja vähän niinkuin olisi syönyt pienen pieniä paistettuja muikkuja. Näitä pystyi syömään montakin, kunhan ei katsonut tarkemmin tuota ulkonäköä jalkoineen, vaan keskittyi makuun. 

Jauhomadot saivat puolestaan uuden kodin tässä aasialaistyyppisessä kevyessä kevätrullassa. No näiden maku oli aika mieto, mutta kyllä nuo sirkat olivat enemmän omaan makuuni.



Jälkkärina oli ihan perinteistä mud cakea, johon ei ilmeisesti ollut ujutettu mitään hyönteisperäistä toisin kuin tähän Bugs n´ Beet Coke -smoothieen, jossa oli käytetty amerikkalaistyyppisesti hyöteisiä jauhon muodossa. Koko smoothien kruunasi tämä iso sirkka, jota loppujen lopuksi pienen mietinnän jälkeen suostuin maistamaan. No ei ehkä olisi kannattanut haukkaista ensimmäisenä tuosta pääpuolesta, jossa tuo tuijottava silmäkin on, koska pää nimenomaan poksahti ikävästi suussa ja jäi sitten loppu sirkka syömättä.



Tämä kokemus jää kyllä ainakin pitkäksi aikaan mieleen ja nyt voi avoimemmin mielin suhtautua tulevaisuuden uuteen ruokatrendiin, vaikka ei noista kyllä mitään meikäläisen herkkuja tullut ja nyt kun näitä kuvia katselee lähemmin, niin täytyy todeta, että en onneksi katsellut noiden koostumusta silloin lähemmin, vaan lappasin suuhuni, koska lähempi tarkastelu olisi voinut viedä kokonaan ruokahalun.

Miltäs teistä kuulostaa tämä tulevaisuuden uusi ruokatrendi, joka on jo todella yleistä länsimaiden ulkopuolella? Niin ja vielä lopuksi kevennyksenä, että kuulemma jokainen suomalainen syö keskimäärin n. 400-500 g hyönteisiä vuodessa tiedostamattaan, joten aikamoinen määrä noita muutenkin tulee syötyä ja vielä ihan raakana :)

sunnuntai 29. tammikuuta 2017

Launtaibrunssi ravintola Lönkassa


Harvoin sitä nykyään tulee lähdettyä Helsingin keskustaan saakka koko lapsikatraan kanssa, mutta nyt viime viikon lauantaina oli hyvä syy pakata lapsukaiset autoon ja suunnata kohti Lönnrotinkatua ja ravintola Lönkkaa. Mentiin nimittäin kokeilemaan uudenkarhean ravintolan Lönkan lauantaibrunssi, joka on ollut tarjolla vasta parisen viikkoa.

Tämä olikin vähän erilainen brunssi, koska ruoan terveellisyyteen oli panostettu normaalia enemmän. Täältä on turha etsiä käriseviä pekoneita tai munakokkelia. Pääpaino oli erilaisissa maukkaissa salaateissa. Valikoimassa oli mm. coleslawta, punajuuri-vuohenjuusto salaattia, caesar salaattia, kukkakaali-perunasalaattia mintulla, quinoasalaattia sekä grillattua kanaa harissamajoneesilla. Lisäksi lämpimänä ruokana oli kasvimunakasta ja paahdettua kirjolohta. Lisäksi oli aamulla itse leivottua focacciaa, saaristolaisleipää sekä croisantteja.

Aloitimme brunssin vegaanisella marjajogurtilla ja tyrnijogurtilla, jonka kruunsivat rapea luomumysli ja pähkinät. Tyrnijogurtti olikin oikein ihanan pehmeän täyteläistä.

Brunssin kruunasi jälkiruokapöytä, jossa oli hedelmiä, juustokakkua, superfood rocky roadia ja juustoja hillojen kera sekä kahvia ja teetä.

Maut olivat erinomaisen maukkaita ja halutessaan brunssista voi rakentaa todella terveellisen versionkin, koska vihreää on niin paljon ja jättää jälkkärin välistä ja muut kaloripitoiset herkut pois. Henkilökunta oli myös erittäin ystävällistä ja palveluhenkistä ja miljöö oli miellyttävän kodikas ja siisti.

Asiakkaat olivat myös kiitettävin hyvin löytäneet lauantain brunssin ja tupa olikin täynnä. Jopa meidän krantut lapsukaiset tykkäsivät ruoasta, joka on jo aikamoinen meriitti. Yleensä vähänkään erilainen ei uppoa yhtään.

Brunssi tarjoillaan aina lauantaisin klo 12-14.30 ja hintaa sillä on 25 euroa. Kannattaa varata pöytä etukäteen, jotta ei jää ainakaan oven ulkopuolelle. 

Lönkän launtain brunssin sisältö vaihtelee viikottain, joten kannattaa kurkata kulloinenkin menu nettisivuilta. Ravintolan sivuille pääset tästä. Ravintola Lönkka sijaitsee osoitteessa Lönnrotinkatu 11, Helsinki eli lähellä Ruttopuistoa.