Kokkausta ja ruokakuvausta

Olipas mukava viikonloppu. Lauantaina aurinko paisto jo ihanan lämpimästi ja oli hieman kesän tuntua. Vaikka viikonloppu menikin suurimmaksi osaksi sisätiloissa tämän antoisan kokkausta ja ruokakuvausta kurssin merkeissä, niin vähän sentään ehti nauttimaan tuosta lauantain mahtavasta säästä. Olin ilmoittautunut tälle työväenopiston kokkausta ja ruokakuvausta kahden päivän kurssille, jonka vetivät kotilalousopettaja Anne Ponkkonen ja valokuvaaja, kamera lehden toimittaja Timo Ripatti. Lauantaina keskityttiin Timon ohjeistamana enemmänkin kuvauksen teoriaan ja sunnuntaina työnnettiin kädet ns. taikinaan ja ruvettiin kokkailemaan pareittain brunssia, joka oli seuraavanlainen:

MENU

***

Suklaa-pähkinägranolaa,

luonnonjogurttia ja hunajaa

***

Mehevä reikäleipä ja porkkanapesto

Lohipitsat tillipestolla

Linssi-broilerisalaatti ja cashewjogurttia

***

Amerikkalaiset pannukakut

ja

sitruuna-tuorejuustovaahtoa

***

Mimosa

Kahvia ja teetä

Näiden kahden päivän aikana tutustuttiin ruokakuvaukseen teoriassa ja käytännössä. Kurssilla harjoiteltiin mm. mielenkiintoisten asetelmien tekoa tarveaineista sekä lopputuotoksien kuvaamiseen ottaen erityisesti valon merkityksen huomioon. Päivän päätteeksi nautittiin vielä yhdessä kokkailujemme tuotokset. Kaikki näistä olivat muuten tosi hyviä ja varsinkin granolaa täytyy tehdä itse kotonakin. Eipä ole koskaan edes tullut mieleen tehdä sitä itse, mutta nyt kun oppi kuinka helppoa sen tekoa on, niin ehdottomasti teen tuota kotona. Ehkä jätän vain tuon suklaan pois, niin tulee astetta kevyempi tai onhan tuo tumma suklaa toisaalta tervellistä, joten ehkäpä sen voisi jopa pitääkin matkassa mukana.

Minä valmistin parini kanssa Mimosat sekä tämän suklaa-pähkinägranolan ja näistä tarveaineista lähdittiin. Hieman alempana meidän lopputulos kuvattuna.

Kahden päivän kurssi oli mahtava päättää näihin amerikkalaisiin mustikkapannukakkuihin sitruuna-tuorejuustovaahdon kera.

Olipa oikein onnistunut kurssi ja kaiken kukkuraksi sai taas tutustua uusiin ihmisiin. Tällä kertaa ei ollut myöskään kukaan valittamassa, että "laita nyt se kamara jo pois", jota kuulee aika usein ainakin meidän huushollissa. Sai ihan vapaasti räpsiä koko päivän kuvia sydämensä kylläisyydestä. Mahtavaa! Lisää tällaisia kursseja kiitos!

Ruokavalokuvauskurssilla

Piipahdin viikonloppuna päivän mittaisella työväenopiston ruokavalokuvauskurssilla hakemassa vähän lisäevästystä omiin kuvauksiini, vaikka ei tämä blogi todellakaan mikään ruokablogi ole. Välillä jokunen resepti täällä vilahtelee ja oli kiva saada vähän vinkkiä siihen, että miten esim. ihan tavallisista raaka-aineista saa houkuttelevan näköisiä ja miten valaista otos paremmin. Päteehän nuo lainalaisuudet myös ihan muihinkin kuvattaviin.

Tällaisia otoksia minulle sitten tuli. Stailattiin ryhmittäin eri raaka-aineita, joita sitten kiertelimme kuvaamassa. Valitettavasti oma jalusta jäi minulta kotiin, joten piti sitten ottaa kuvat ihan käsivaralta.

Tämä viimeinen kuva kertoo mm. mitä kaikkea kuvauksiin voi joutua rakentamaan. Täytyy kyllä todeta, että itse olen sen verran laiska mitään tuollaisia kuvaustelttoja rakentelemaan tai heijastelemaan lisävaloja erilaisilla lisävälineillä, joten taidan vaan jatkaa samalla tutulla vanhalla tyylillä eli hakea vaan mahdollisimman paljon luonnonvaloa ja räpsiä vaan menemään. Lisäksi täytyy todeta, että jos ihan vimpan päälle meinaisi noita ruokakuvauksia tehdä, niin eihän ne annokset enää kovin syötäviä enää olisi kuvausten jälkeen, kun kaiken maailman virityksiä niihin tehdään. Esimerkkinä hampurilaiset kootaan paremman näköisiksi hammastikkujen ja neulojen avulla, keittoihin lisätään pieniä marmorikuulia, jotta saadaan pintaan enemmän struktuuria, kermana toimii partavaahto, joka näyttää paremmalta kuin oikea kerma jne. No mutta onneksi tämä meikäläisen blogi onkin enemmän sisustupainotteinen, niin ei tarvitse tuollaisia virityksiä ruveta tekemään. Olishan se ihan kamalaa ajanhaaskausta, jos valmistaisi ensin gourmee illallisen, jonka haluaisi sitten kuvata vimpan päälle ja joka kuvausten lopussa ei sitten enää olisi enää syötävääkään. Ainakin kylmää se jo olisi. Eli summa summarum meikäläisen ruokakuvat tullaan näkemään täällä blogissa samoina vanhoina ehtoina lässähtäneinä tekeleinä, vaikka kurssi olikin erittäin antoisa ja mielenkiintoinen. Ei yksistään vaan resurssit riitä tuollaisiin vimpan päälle kuviin, vaikka kuinka hauskaa se olisikin. Tosin en kyllä tiedä, että mahtaiskohan meikäläisen taidotkaan edes riittää noihin vimpan päälle kuviin :)

Vielä on kesää jäljellä!

Vielä on kesää jäljellä! Näin olen ainakin itselleni uskotellut. Eihän se kesä voinut tässä nyt olla. Ei taida huomenna enää olla hellettä, vaan palataan normaaleihin elokuun lukemiin. Kyllähän tuo 38 perättäistä hellepäivää ihan kiitettävästi olikin. 

Lieenköhän nämä perhosetkin olleet ihan pyörryksissä helteestä, kun näin lähelle pääsin niitä kuvailemaan tavallisella järkkärillä? Ei tarvinnut mitään makro-objektiivejä, vaan pääsi seisoskelemaan ihan viereen ja kamera vaan laulamaan.

Tätä "örkkiä" sitten kanssa ihmeteltiin lasten kanssa mökin kalliolla. Yleensä olen tottunut vihreisiin heinäsirkkoihin ja paljon pienempiin, mutta ehkäpä tämä oli joku harmaantunut vanhusherra, kun ei se loikkaaminekaan enää ollut kovinkaan aktiivista :) Niin se luontokin taitaa kohta valmistautua syksyn tuloon! Ei, en luovuta kuitenkaan! Vielä on kesää jäljellä, vaikka ne helteet sitten loppuivatkin! Nyt äkkiä vielä kävelylenkille nauttimaan viimeisen hellepäivän illasta!

Päivän kuvat

Muutama kuva eiliseltä päivältä mökiltä. Pääsin aika lähelle sudenkorentoa ja sain napattua tämän hauskan kuvan. Tosin tämän kuvan jälkeen sudenkorento vähän suutahti meikäläiselle ja hyökkäsi kimppuun ja vielä aika monta kertaa sai sitä hätystellä pois kimpusta. Ei siis oikein tykännyt siitä, että tungin sen reviirille :)

Alkukesästä laitetut anemonen mukulatkin ovat alkaneet kukkia. Tosin kukassa ei ole kuin nämä lilan väriset, vaikka maahan päätyi kolmea eri väriä.

Maanantaina olisi heti aamusta lähtö sitten kohti Tanskaa ja Legolandia. Sopivasti pikkuneiti onkin juuri kuumeessa ja jännätään, että paraneeko hän ajoissa. Jos sinulla on heittää jotain nähtävyysvinkkiä välillä Köpis-Billund, niin kerro ihmeessä. Kiinnostaisi käydä jossain linnassakin piipahtamassa matkanvarrella.

Makroilua kukkatasolla

Minulla oli parisen viikkoa lainassa Canonin 60 millinen makro objektiivi ja tässä vähän otoksia joita sillä tuli räpsittyä. Oli vähän kyllä hakusessa sen käyttö, koska en ollut koskaan ennen käyttänyt makroa. Vaikeinta oli saada kuvista tarkkoja. Automaattinen tarkennus meni aina miten sattui ja käsitarkennuksella en oikein osaa kuvata ollenkaan, kun en millään näe etsimen läpi koska kuvat ovat oikeasti tarkkoja. Lisäksi jos ja kun halusin taustasta sumuisen, niin aukon säätäminen tosi isoksi aiheutti sen, että syvyysterävyys kuvissa on aika pieni. Älkää siis tuomitko mua näistä kuvista, kun ihan ensimmäiset otokset. Lisäksi lisähaasteen toi se, että minulla ei ollut mökillä mukana jalustaa ja käsivaroin kuvaaminen oli hieman haastellista, kun kukat vielä heiluivat sen verran tuulessa, että vähän väliä tuli epätarkkoja kuvia.

Kaikki nämä kuvat on napsittu meidän mökin kukista ja tässä ensimmäisissä kuvissa esiintyvät dahliat.

Tämän kukan nimestä ei ole nyt kyllä tietoa, mutta tuolla kukkapenkissä se kyllä ihan kasvaa :)

Alla samettiruusu pienen ötökän kera.

Nurmikolla kasvaneen apilan kukka.

Nämä ovat puolestaan harjaneilikan kukkia. Näyttävät tuossa aika isokokoisilta kukilta, mutta kukinnossa on oikeasti vain monta pientä kukkaa.

Tämä on edelleen myös harjaneilikkaa, mutta vaaleanpunaisena.

Ruohosipulin kukka alla. Yläkuvan kukka muistuttaa hämmästyttävästi tuolta, mutta se kyllä kasvoi ihan kukkamaassa eli ihan joku kukka taitaa olla :)

Olisi kyllä kiva omistaa tuollainen makro objektiivi, mutta hinta vaan vähän toppuuttelee vielä. Ehkä sitten joskus tulevaisuuden haaveena :)

Nyt syömään pannukakkua, joka valmistuu kohta uunista. Vatkasin sen seuraksi vielä vaniljavaahtoa ja tuoreita mansikoita löytyy omasta mökin kasvimaasta. Eikun herkuttelemaan :)

Arvontakin odottaa muuten onnetartaan. Ongelmana on vaan, että minulla ei ole täällä mökillä printteriä, jotta pystyisin laskemaan kunkin arvat (eli merkitsemään ylös lukumäärät kunkin osallistujan viereen suoraan), joten joudutte nyt hieman odottelemaan sen kanssa, että pääsen jonnekin printterin äärelle.